Tästä HBL:n artikkelista olikin jo keskustelua ja mainittakoon, että toimittaja tulkitsi ja lyhenteli sanomisiani hiukan tarkoitetun vierestä. Puhelimessa sanoin, että mielestäni nykyjärjestelmässä ei ole järkevää vaatia kuljettajia ajamaan 2,5 minuutin vuoroväliä. Vaikka se onkin mahdollista, se ei ole mielestäni kohtuullista ja muodostaa mahdollisesti turvallisuusriskin.
PÄIVITYS 18.10.2011: Iltakokouksessa on sitten vahvistettu kuljettajien ja virkamiesten toimesta, että aiemmista tiedoista poiketen kuljettajilla pystytään ajamaan 2,5 minuutin vuoroväliä, tosin kuulema kahta koulukuntaa onko se järkevää nykyisessä vanhassa kulunvalvonnassa, mutta ainakin päivitetyssä kulunvalvontajärjestelmässä se olisi täysin mahdollista. Kiitos keskustelusta, jonka ansiosta tämäkin epäkohta on korjattu, yliviivasin sen tuosta edellisistä lausunnoistani ja terkkuja HBL:n toimittajalle!
Mainittakoon vielä, että hoin kuin papukaija samaisen haastattelun aikana, että en ole metroliikenneinsinööri vaan johtokunnan jäsen ja siten en voi antaa mitään vedenpitäviä teknisiä arvioita ja pyysin ottamaan yhteyttä metroliikenteen asiantuntijoihin HKL:ssä.
 |
| HBL:n artikkeli automaattimetrosta 26.9.2011 |
 |
| Tekniikka & Talous -lehden artikkeli automaattimetrosta 14.10.2011 |
Jälkikäteen lisäys 17.10.2011 Ylenaikaisen artikkeli aiheesta:
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/10/automaattimetron_rakentaminen_ydinvoimalan_veroinen_urakka_2924880.html
11 kommenttia:
No eikö se sinulle Mirva Haltia-Holmberg mene jakeluun, että kuljettaja voi ajaa metrojunaa AIVAN YHTÄ TURVALLISESTI niin neljän minuutin, 2 1/2 minuutin kuin puolentoista minuutinkin vuorovälillä. Joka junalle on oma suojastettu kulkutieosuutensa ja siinä juna liikkuu TASAN TARKKAAN yhtä turvallisesti riippumatta siitä kuinka tiheästi junia on. Turvalaite- ja pakkopysäytyslaitejärjestelmä on kaikilla vuoroväleillä olemassa ja puuttuu peliin, jos ihminen tekee virheen. Bussiliikenteen kireälle viedyt ajoajat ovat aivan eri juttu, autoja ajetaan pelkästään näkemän perusteella ja muun liikenteen seassa. Ei junaliikenteen tiheä vuoroväli ole sama asia työn stressaavuuden kannalta kuin maantiellä autot melkein puskuri puskurissa kiinni. Mirva, avautuiko asia? Koen, että on täydellisen turhauttavaa yrittää vääntää jollekin maallikolle kuten Mirva, anteeksi vain, rautalangasta kun asia ei millään tunnu menevän jakeluun. Sinä Mirva et ole metrojunankuljettaja ja Sinulla ei ole oikeutta arvioida, haluaako kuljettaja ajaa mitäkin vuoroväliä. Sen ratkaisee jokainen itse hakeutuessaan alalle. PISTE. Vieläkin tuntuu Mirvan ajatusmaailma asiassa olevan Seppo Vepsäläisen suorittaman aivopesun mukainen, H..VETTI! Automaattimetroa perusteltiin aikoinaan mm. sillä, että kuljettajat vapautuvat (muka) puuduttavasta työstä haasteelisempiin töihin. Kysyn vain mihin? Ja kuka on suorittanut työn laadun arvioinnin? Ja eräälle toimitusjohtajalle tiedoksi: Jos automaattimetropäätöksen pyörtäminen ei ole sinulle kasvojen säilyttämisen vuoksi mahdollinen, siirry heti eläkkeelle, koska kaikille muille automaattometron toteuttamatta jättäminen varmasti sopii. Tulee mieleen erään maan kukistettu, mutta kateissa oleva diktaattori: takerrutaan kynsin hampain kiinni uppoavaan laivaan, vaikka juna meni jo.
Jos "automaattimetropäätöksen peruminen ei ole vaihtoehto", on narsismilla sormensa pelissä. Vastaisiko asianomainen henkilö, miksi? Aina on vaihtoehtoja. Usein vaan syyttäsuotta vannotaan aina vain yhden totuuden nimeen. Tässä muutama perustelu, miksi automaattimetropäätöksen peruminen olisi todellinen vaihtoehto:
1. Kuljettajametro voidaan toteuttaa 1 1/2 minuutin vuorovälillä.
2. Työvoiman saatavuus ei voi olla mikään ongelma, kun tietää miten suosittuja kuljettajakurssit ovat olleet.
3.Kuljettajametro halvin ja riskittömin toteuttaa, koska järjestelmä on jo olemassa ja koeteltua tekniikkaa.
4. Missään muualla maailmassa ei ole vanhaa junakalustoa automatisoitu kuljettajattomaksi eikä missään muualla olla automaattimetroa tuomassa näin pohjoisiin oloihin.
5. Kuljettajametro on asematoimintojen nopeudessa ja linjallakin ylivoimaisesti nopein.
6. Vikatilanteen sattuessa on aina kuljettaja hoitamassa tilannetta ja liikenne palautuu nopeimmin normaaliksi.
7. Laiturioviongelmia ei pystytä ratkaisemaan monenkirjava kaluston vuoksi ja kun heitetään laituriovet hevon kuuseen, ei ole niidenkään oviongelmia eikä huoltotöitä.
8. Automatisopintiprojekti on alusta asti ollut täyttä pelleilyä ja nytten se on muuttunut projektinvetäjille hyvin kiusalliseksi: edellisestä todisteena hyvin niukka tiedotuslinja ongelmien keskellä.
Mikään järjestelmä ei ole virheetön. Metron kulunvalvontajärjestelmässä on yleisen rataverkon JKV-järjestelmäänkin nähden huomattavia aukkoja, jotka mahdollistavat onnettomuuksia mikäli kuljettaja tekee isoja virheitä. Ja suurempi vuorotiheys rataverkolla tarkoittaa isompaa onnettomuuksien todennköisyyttä, ellei turvallisuutta paranneta muin keinoin.
Puoliautomaattijärjestelmä vapauttaa kuljettajan huomiota junan hallinnasta liikenteen havainnointiin.
Homma vaan on se, ettei 2,5 minuutin vuoroväliä tarvita.
Kuulehan Mirva! Varmasti 99-100% kuljettajista ajaisi mieluummin tiheämmällä vuorovälillä nykyjärkällä kuin siirtyisi jonninjoutaviksi laituriemänniksi/-isänniksi tai junaemänniksi/-isänniksi, varsinkin kun vuorovälin muutos ei muuttaisi lainkaan työn luonnetta mihinkään suuntaan. Junan ajaminen on täysin samanlaista, oli se vuoroväli sitten 2 1/2 min tai 12 h. Pysähdysten määrä sen sijaan on se, mikä paljonkin vaikuttaa työn luonteeseen. Nimittäin työn luonne on aivan erilainen ajettaessa tiheästi pysähtelevää metroa/lähijunaa kuin vaikkapa Helsinki-Oulu -rahtijunaa. Ajatellaanpa Mirva vaikkapa omaa työtäsi: varmasti mieluummin kiristäisit työtahtiasi mainosten suunnittelussa kuin vaihtaisit kaupan kassalle töihin. Miksi metrojunankuljettaja ei haluaisi ajaa tiheämmällä vuorovälillä, kun se ei edes muuta työtä hektisemmäksi, toisin kuin omassa tössäsi!
2,5 minuutin vuoroväli on kohtuullinen, miksi Mirva väität muuta? Vuoteen 2002 asti ajettiin ruuhkaliikenteessä 3 minuutin vuorovälillä 2 vaunuparin junilla ja se ei poikkea paljonkaan suunnitellusta 2,5 minuutista, molemmat täysin kohtuullisia. Kun sinä ajat sitä yhtä junaa, se on herttaisen yhdentekevää, montako niitä on edessä ja takana, aina yhtä turvallista. Minusta ennemminkin on täysin kohtuutonta, SIIS EI-KOHTUULLISTA, että kuljettajia on jo kohta vuosikymmen pidetty löysässä hirressä ja kiusattu automaation tulolla ja todennäköisesti aivan turhaan, koska suunniteltu automaatti tuskin toteutuu. Te poliitikot olette täysin pihalla kuin lumiukot koko automaatioasiassa. Ja kippari ajaa väärillä raiteilla ja esiintyy julkisuudessa ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ymmärrän turhautumisenne. PIdetään nyt mielessä, että tätä keskustelua käydään kerrankin oikeaan aikaan, eli se ei ole turhaa ja rautalankaa kannattaa jaksaa vääntää. Niin turhauttavalta kuin se tuntuukin.
Käsitykseni perustuu puhtaasti siihen, että kun päätöstä on aikoinaan tehty, minulle on vannotettu, että kuljettajien kanssa siihen ei voi/kannata lähteä. Kuten jo tulikin todettua, poliitikot eivät ole asiantuntijoita, vaan päätöksentekijöitä, joiden on pystyttävä luottamaan asiantuntijatahojen arvioihin ja vakuutteluihin. Kuten kirjoituksessa sanonkin: uskon kun kuulen metronkuljettajien delegaatiolta että näin tosiaan on, sillä tähän asti saamani tieto on ollut ristiriitaista. Pelkkien anonyymien kommenttien perusteella ei tietenkään kaikkia käsityksiä voi muuttaa, eli kannustankin vilpittömästi teitä nyt tosiaan jos metronkuljettajia olette, tulemaan kahvitilaisuuteen tiistaina ja kertomaan perustellun kantanne johtokunnan jäsenille. Olen sitä mieltä että meidän kaikkien on syytä kuulla teitä suoraan. Muistutan, että siinä missä virkamiehet ovat teidän pomojamme, johtokunnan jäsenet ovat poliittisesti asetettuja luottamushenkilöitä, eli siis velvolliset jo asemamme puolesta kuuntelemaan ja ottamaan huomioon teidän näkökulmanne. Siihenhän koko tämäkin blogi perustuu, että ette joudu vain kuulemaan käytävällä jo tehdyistä päätöksistä, vaan pääsisitte päätöksenteon osaksi jo valmisteluvaiheessa.
Mitä tulee Lahdenrannan kommenttiin siitä, että automatisointipäätöstä ei voi perua... no, jokainen joka tuntee yhtään politiikkaa tietää, että minkä tahansa päätöksen voi pyörtää valtuustossa jos poliittista tahtotilaa löytyy. Käytännössä valmisteltuja päätöksiä harvoin valtuustossa enää pyörretään, mutta se ei tarkoita etteikö niin olisi koskaan käynyt tai voisi käydä jatkossakin. On kaksi eri asiaa kannattaako ja voiko sopimuksia purkaa. Aina voi, jos on valmis kantamaan seuraukset.
2,5 minuutin asiassa johtokunnalle on kerrottu, että koska Länsimetron asemat ovat Helsingin puolta lyhyempiä, liikenne voidaan hoitaa vain lyhyemmällä vuorovälillä, jotta joka toinen vuoro voitaisiin hoitaa Espooseen ja joka toinen vain Helsingin sisällä (muuten vuoroväli olisi länsipätkällä 8-10 min ja idän vuorottelevilla päillä homma menisi ilmeisesti aivan sekaisin). Jos tämäkin on täyttä potaskaa, kannattaa avata sanainen arkku tiistaina siitäkin.
Mitä lumiukkoihin tulee: kyllä, automaatioasiassa nykyinen johtokunnan voisi arvioida olevan pihalla kuin lumiukot. Johtokunnassa on ainoastaan yksi jäsen, Mika Ebeling (kd), joka on ollut joukkoliikennelautakunnassa kaudella 2001-2004 kun asiaa on valmisteltu. Automaattimetropäätös oli loppusuoran valmistelussa lautakunnassa kun itse aloitin siellä 2005, samalla aloittivat nykyisistä jäsenistä Ari Lehtinen ja Jessica Karhu. Me olimme verrattavissa leimasimiin, kuten tästä vuoden 2005 postistani käy ilmi. Meille vakuutettiin, että asia on näin ja ei ollut syytä kyseenalaistaa virkamiesten ammattitaitoa:
http://haltia.blogspot.com/2005/06/automaattimetro-vitteit-ja-vastauksia.html
Kuten kyseisen postin yhteydessä olen vuonna 2008 kommentoinut: se ei ole mikään tekosyy, kyllä, olisin voinut äänestää päätöstä vastaan. Kuuntelisinko nyt tarkemmin esim. Antero Alkua kuin märkäkorvaisena lautakuntalaisena kun en edes tiennyt kuka hän on? Aivan varmasti. Ajaisiko Alkun vakuutus edelleenkään ohi virkamiehen vakuutuksen? Tuskin. Nyt vain osaisin kysyä oikeat kysymykset ja paljastaa mahdolliset porsaanreijät perusteluissa. Eli loppupeleissä lautakunnan valmistelusta poliittinen vastuu on myös minulla, ja itse päätöksestä valtuustolla. Vaan suuri kysymysmerkki edelleen on, onko luottamushenkilöitä niin lautakunnassa kuin valtuustossakin johdettu harhaan ja jos, onko se tapahtunut tahattomasti vai tahallisesti.
Osa 2 (blogger ei anna julkaista yli 5000 merkin kommentteja...)
Voitte uskoa, että itsekin haluan päästä perinpohjin selville siitä, että mitä hittoa tässä on tapahtunut, miten tilanne vaikuttaa niin Helsingin metroon kuin sen läntiseen jatkeeseen ja ennen kaikkea: mitä jatkovaihtoehtoja meillä on, jotta saamme Länsimetron kulkemaan ajallaan ja vältymme hyväksymästä mahdollisesti väärin perustein tehtyjä huonoja päätöksiä.
Mikäli haluatte kertoa tarkemmin, omalla nimellä ja luottamuksellisesti aiheesta, laittakaa meiliä: mirva.haltiaholmberg@gmail.com
Kiitos keskustelijoille tähän astisesta vuorovaikutuksesta! Pidetään jäitä hatussa ja asialinja.
"2,5 minuutin asiassa johtokunnalle on kerrottu, että koska Länsimetron asemat ovat Helsingin puolta lyhyempiä, liikenne voidaan hoitaa vain lyhyemmällä vuorovälillä, jotta joka toinen vuoro voitaisiin hoitaa Espooseen ja joka toinen vain Helsingin sisällä (muuten vuoroväli olisi länsipätkällä 8-10 min ja idän vuorottelevilla päillä homma menisi ilmeisesti aivan sekaisin). Jos tämäkin on täyttä potaskaa, kannattaa avata sanainen arkku tiistaina siitäkin."
No minä avaan nyt, ja en ole metrokuljettaja tai muutenkaan missään virallisessa suhteessa HKL:n.
Ensinnäkin, ja joku viisaampi korjatkoon, minun käsitykseni on että jokainen juna jatkaisi Espooseen.
Toiseksi, Länsimetro suunniteltiin alunperin pitkillä laitureilla. Suunnitelmat muutettiin minun tietojeni mukaan 2008, koska lyhyempi vuoroväli. Tuskin ne pitkät laiturit on kolmessa vuodessa muuttuuneet mahdottomiksi, vaatisi toki muutoksia suunnitelmiin ja rakentamiseen, mitkä pitäisi sitten tietenkin tehdä mahdollisimman pian.
Tämä on tässä karmivinta. Uuteen tekniikkaan liittyy aina riskejä, se nyt on ihan riskien hallinnan perusteita että ne minimoidaan. Pitäisi olla varasuunnitelma sitäkin varten että koko homma menee puihin. Eikä niin että lähdetään tekemään projektia eli Länsimetroa oletuksella että toinen kehitysprojekti eli automaattimetro ylipäänsä toimii.
Lyhyemmät laiturit säästävät raportin "Metroasemien rakennus- ja käyttökustannukset" (*) mukaan 5,6 miljoonaa euroa 40v diskontanttuna. Raportin laatijan on ilmeisesti epähuomiossa verranut lyhyttä yksipäistä asemaa pitkään kaksipäiseen asemaan kustannuksiin ja päätynyt lukuun 7 miljoonaa euroa pelkkänä investointina, mutta sisäänkäyntien määrä ja laituripituus on kaksi eri asiaa. Mutta kuitenkin, sanotaan nyt semmoiset 40 miljoonaa Länsimetrosta säästyy lyhyemmillä laitureilla. Ns. tanssilaituri eli hätäpoistumislaituri koko Länsimetron matkan tosin, joka lehtitietojen mukaan vaadittiin automaatin vuoksi, lisää kustannuksia noin 100 miljoonaa euroa. Ja laituriovet maksanevat suurinpiirtein samat 40 miljoonaa.
Kun vielä otetaan huomioon että henkilökunnan määrä ei vähene, vuorovälit eivät lyhene, junat kulkevat hitaammin, jne. voidaan lyhyesti todeta että automaattimetrohankkeen hyötykustannus on negatiivinen, eli se on taloudellisesti haitallinen hanke. Siis sen lisäksi ettei se toimi.
Eli jos nyt vaan uusittaisiin se kulunvalvonta, tehdään Länäriin ihan normaalit laiturit ja unohdetaan automaatti. Virheitä sattuu niin virka- kuin luottamusmiehille, paitsi jos ei tee mitään, olennaista on se että miten niihin reagoi.
*) http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_1_2009_Metroasemien%20rakennus-%20ja%20k%C3%A4ytt%C3%B6kustannukset.pdf
Muutos aikatauluihin: kahvihetki onkin metrovarikolla tiistaina klo 16.15 eikä puoli viisi kuten aiemmin kirjoitin.
Lisää artikkelilisäyksiä: http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/10/automaattimetro_voi_jaada_haaveeksi_2956604.html
Nyt Lahdenrantakin myöntää, että kuljettajallinen ns. puoliautomaatti on yksi vaihtoehto. Se tuntuisi minustakin järkevimmältä vaihtoehdolta.
Nyt olisi myös syytä käydä kunnollinen keskustelu siitä, tulisiko länsimetron asemat sittenkin rakentaa täyspitkina. Mitä se merkitsisi rahassa ja aikataulussa? Ja jos länsimetron käyttöönotto siksi viivästyisikin vaikkapa vuodella, niin mitkä olisivat seuraukset? Ei se taivas niskaan tipu, vaikka bussit ajavat Kamppiin vuoden pitempään...
Daniel
Daniel on oikeassa, ilman muuta länsimetro pitäisi rakentaa täyspitkänä. Kaikki muu on typerää hölmöilyä. Matkustajamäärät tulevat vaan kasvamaan.
Lähetä kommentti