19.6.2009

Kokouskuulumiset: HKL:n johtokunta 18.6.2009

Kolmetuntisen kokouksen tuloksena kaikki paukutettiin käytännössä sellaisenaan läpi. Nostan tärkeimmän ja eniten keskustelua herättäneen asian esiin:

Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma
Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 11.6.2009 lausuntonsa tästä yleissuunnitelmasta ja suositti yksin tuumin sen laittamista hankesuunnitelmavaiheeseen. Meillä HKL:n johtokunnassa olikin sitten eri meininki. Esitykseen oli kirjattu, että ennen hankesuunnitelmavaihetta pitäisi tehdä varsinainen yleissuunnitelma, jossa selvityksessä nyt olevia epävarmuustekijöitä lisäselvitetään (näitä on liikenne-ennusteessa, vaikutuksissa ja kannattavuuslaskelmassa). Lisäksi todetaan, että yleissuunnitelmassa tulee arvioida mahdollisuudet kehittää jokeria bussein tai johdinautoin kunnes linjan matkustajamäärät edellyttävät raideliikenneratkaisua. Tämän kyseisen maininnan poistosta äänestettiin esityksestäni ja hävittiin äänin 3-5. Hävinnyttä vastaesitystä äänestivät lisäkseni Ari Lehtinen (sd) ja Riina Simonen (vas), esittelijää puolsivat Mika Ebeling (kd), Anita Kuitunen (kok), Riitta Snäll (kok), Jessica Karhu (vihr) ja Tuomo Valven varajäsen Lulu Nenonen (kok). Jätin seuraavanlaisen eriävän (hirviölauseista koostuvan) mielipiteen:

Raide-Jokerin alustavassa yleissuunnitelmassa hanke todetaan yllättäen hyöty-kustannussuhteeltaan kannattamattomaksi (H/K alle 1). Odottamattoman käänteen vuoksi on erityisen tärkeää pitää lisäselvitysten lähtökohdat mahdollisimman puolueettomina. Näin ei nyt tapahdu ja lisäselvitysten objektiiviset lähtökohdat vaarantuvat, mikäli jo ennen selvitysten tekoa otetaan kantaa siten, että johdinautojärjestelmän (jonka kapasiteetti vastaa vain isompia busseja) perustaminen olisi ainoita keinoja kehittää Jokeria nyt.

Kokus oli monessa mielessä varsin lannistava. Tämähän on varsin kiusallinen tilanne, koska viimeiset 30 vuotta poliitikkoja on patisteltu puoltamaan Raide-Jokeria ja nyt kun se vihdoin oltaisiin saamassa eteenpäin, onkin tehty riittämätön pohjatyö kalliilla rahalla ja halutaan tehdä lisäselvityksiä ja vielä viivyttää prosessia entisestään. Lisäselvityksiin menee puoli vuotta ja n. viisikymmentätuhatta euroa. Joka on tietysti pieni raha verrattuna itse hankesuunnitelmaan, johon uppoaa 1-2 miljoonaa, mutta kysymys herääkin, että lisäselvityksethän täytyy tehdä VAIN jos on syytä olettaa, että koko projektista täytyy perääntyä. Muussa tapauksessa tällaiset johdinautojen kaltaiset detaljit voitaisiin selvittää kyllä hankesuunnitelmavaiheessa. En saanut suoraa vastausta siihen, onko todella syytä olettaa että hanke pitäisi perua.

Kristillisdemokraattien Mika Ebeling haukkui neuvostoliittolaiseksi ajatusta siitä, että raide-Jokerilla olisi poliittinen tuki siinä määrin takana, että se toteutettaisiin vaikka sen H/K-suhde jäisi kannattamattoman alle ja että tuloksia muokattaisiin vastaamaan poliittista tahtoa. Ebeling unohtaa, että tutkimukset heijastelevat aina tekijäänsä ja on varsin luottavainen siihen, että virkamiehistömme ei muokkaisi tutkimuksiaan ja selvityksiään vastamaan "virkamiestahtoa". Täytyy myöntää, että välillä tuntuu, että olenko tullut hulluksi vai ovatko kaikki muut sokeita, kun suunnitelujohtaja työntää pienikapasiteettisia ja kalliita johdinautoja tukkimaan jokaista reikää joukkoliikennesuunnitelmissa, eikä ketään kiinnosta. Täytyy myöntää myös, että tekee vuodenvaihteen eron suunnitteluyksiköstä paljon helpommaksi, kun istuu tämän kertaisen kokouksen kaltaisissa sessioissa ja saa suut silmät täyteen kummallista potaskaa. Toivottavasti HSL:n johtava virkamies johtaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä sellaisella otteella josta näkee, että joskus on oikeasti jopa joukkoliikennettä Stadin suunnalla käyttänyt. Mutten pidätä henkeäni.

On kieltämättä ongelmallista, että hankkeen hyötykustannussuhde on 0,7 eli alle 1, eli se ei muka kata kustannuksiaan. En vain pääse yli siitä, että välillä menee hiukan turhan paljon insinöörimatikan puolelle nämä päätöksentekoperusteet. Jos johtokunnallinen Raide-Jokeria sanoissaan puoltavia ihmisiä uskoo joukkoliikenteen vetovoimaan, mutta teoissaan kokee loogiseksi etsiä raide-jokerille vaihtoehdon ja hidastaa prosessia... äh. Kesätauko kokouksissa tulee nyt tarpeeseen.

Hyvää juhannusta kaikille lukijoille!

16.6.2009

Messuraportti: UITP Vienna 2009


Terveiset 58. UITP:stä Wienistä eli kansainvälisiltä joukkoliikenteen messuilta. Messut järjestetään joka toinen vuosi, viime kerralla Helsinki oli isäntäkaupunkina. HKL:n virkamiesten lisäksi messuille osallistuivat HKL:n johtokunnan jäsenistä allekirjoittaneen lisäksi puheenjohtaja Jessica Karhu sekä jäsenet Riitta Snäll, Tuomo Valve, Anita Kuitunen ja Teppo Eskelinen.

Messuohjelma oli ennalta arvioiden mielenkiintoinen, mutta käytännössä hyvien otsikoiden alle oli saatu harvinaisen huonosti sisältöä. Edellisvuosiin verrattuna seminaarien taso oli suorastaan karsea ja messujen antoisimmiksi osiksi osoittautuivatkin tekniset vierailut sekä itse messuosastot.


Johtokunta oli sopinut Helsingin delegaatiolleen tapaamisen Wienin kaupunkipyöräoperaattorin kanssa, jossa tutustuttiin kuinka heillä kaupunkipyöräkonsepti on toteutettu. Wien on panostanut voimakkaasti kaupunkipyöriin, mutta he eivät ole kovinkaan systemaattisesti tutkineet sitä, miten se toimii osana heidän joukkoliikennejärjestelmäänsä, esim. onko siirtymää tapahtunut joistain liikennevälineistä suoraan pyöriin tai onko jonkun välineen ruuhkaisuus hellittänyt tms. Wienissä ovat käytössä JC Decauxin pyörät ja he ovat tämän vuoden lopulla ottamassa uusia pyöriä käyttöön (kuvassa), mutta toistaiseksi katukuvassa olivat vanhat (keltaiset) ja vielä vanhemmat (siniset) hiukan kolhommat, mutta silti yllättävän mukavat pyörät.


Minä ja muutama muu johtokunnan jäsen otimme Wienin pyöräkortit ja tutustuimme käytännössä heidän järjestelmäänsä, osana päivittäistä liikkumistamme hotellilta Schottentorista messupaikalle Messe-Prateriin ja takaisin. Kuvassa jäsen Anita Kuitunen opettelee pyörän lunastusta Rathausin pisteellä ja pääsi opettelemaan samalla virheilmoituksen antamisen, sillä tuon sinisen pyörän takapyörä oli lukittunut eli käyttökelvoton :)


Kuvassa jäsen Teppo Eskelinen koeajaa kaupunkipyörää. Pyöräretkillä oli aikaa analysoida järjestelmän vaatimuksia ja käytännön kokeilun tuomia huomioita, kuten se, miten merkityksellistä kunnollisten pyöräväylien kehittäminen järjestelmän johdosta on ja esim. se, että luottokortilla pyörän lunastus pitäisi olla mahdollisimman nopeaa ja helppoa. Tuli tuo jälkimmäinen todettua kun johtokunnan jäsenet yrittivät iltatilaisuudestamme kotiin tullessa kärsineitä jalkojaan säästääkseen lunastaa pyörää: me pyöräkortin lunastaneet onnistuimme, mutta luottokortilla lunastus tökkäsi niinkin typerään bugiin kuin siihen, että suomalainen postinumero oli järjestelmän mielestä väärän pituinen... jonka johdosta rekisteröinti ei lainkaan onnistunut.



Wienin joukkoliikennejärjestelmässä palvelutaso on aivan ainutlaatuinen. En tiedä mistä kassasta rahaa riittää, mutta joukkoliikennevälineet kulkevat todella tihein vuorovälein ja hyvin matalin kuormituksin. Käyttäjäystävällisyys on aivan toisella tasolla kuin missään muualla olen kokenut, mutta näin päättäjänäkökulmasta ei voi olla ihmettelemättä millä rahalla maksetaan yölläkin tyhjänä viiden minuutin välein posottavat raitiovaunut. Kaikki kaupungin joukkoliikennevälineet tuli testattua messuviikon aikana ja täytyy todeta, että kokonaan avoin lippujärjestelmä on kyllä varsin vaivaton käyttäjänäkökulmasta. On hassua tuntea syyllisyyttä astuessaan bussiin sisään keskiovesta vaikka kuinka tietää sen olevan sallittua :)


Koska Berliinin kalustomessut olivat vielä kirkkaana mielessä, ei voinut olla pettymättä kaluston vähyyteen messuilla. Bussivalmistajat olivat tuoneet hybridinsä näytille, mutta muuten kalustoa ei paria poikkeusta lukuunottamatta näkynyt eikä kuulunut. Pari trollikkavalmistajaa oli tuonut näytille pienokaisensa, mutta vaikka kuinka kuulin vakuutteluja kaksinivelisyyden mahdollisuuksista, niin tämä kuvan Minskiläinen ja toinen olivat kyllä niin leluja että...


Volvo oli tuonut 7700 Hybrid bussinsa näytille ja johtokunnan jäsenenä jäin haikailemaan, että koskakohan meille Helsinkiin saataisiin matkustajaliikenteeseen kokeiluun näitä moderneja malleja? Meillähän yksi kävi kylässä viikon verran, mutta sillä ei saanut ajaa matkustajaliikennettä, joten aika huonohan sitä on käytännössä sellaisena testailla. Olemme kuulema niin pieni maa, että tänne ei ihan heti liikene niitä testimalleja, isommat maat kuten Iso-Britannia ajavat meidän ohi. Höh.


Messujen isoin ja myös ainoa "paljastus" oli Siemensin täysautomatisoidun kumipyöräisen Airval people moverin julkistaminen. Kyseessä on siis käytännössä yhden kiskon ohjaamana kulkeva rekan pyörillä etenevä metro, jonka sanotaan pystyvän liikuttamaan 1.000 - 30.000 matkustajaa tunnissa. Käytännössähän se on siis enemmänkin esim. lentokentän sisäiseen sukkulaliikenteeseen tarkoitettu, eikä suinkaan täysmittaisen metron operointiin. Aika hurjan näköinen epeli kieltämättä :)


Sisällä Airvalissa ei ole tarkoituskaan istuskella, vaan seisoa lyhyitä hetkiä matkalaukkujen kera ja ihastella upeita plasmanäyttöjä katonrajassa ;)


Messuhallissa osastoilla tuli ammennettua kasakaupalla tietoa teknologian kehittymisestä, etenkin lippujen lukijalaitteiden, älykorttien ja kaiken muun mielenkiintoisen saralla. Käytiinpä kurkistamassa metroporttienkin kuulumiset, mutta sillä sektorilla ei kovin merkittäviä ole vuodessa ehtinyt tapahtumaan. Matkakorttijärjestelmän uudistumista odottaa nyt aivan uudella innostuksella ja jännityksellä, kun jää nähtäväksi mitä kaikkia teknologisia uudistuksia meille tulevaisuudessa tulee. Kieltämättä tuli nimittäin varsin vanhanaikainen olo kun näkee miten muiden lukijat selviävät niin viivakoodeista ja QR koodeista kuin tavallisista matkakorteista ja älykortillisista Visoistakin... tarpeeksi monipuolisesti ohjelmoitavissa olevilla laitteilla voitaisiin pääkaupunkiseudullakin jatkossa tehdä todella monipuolisia tapoja ostaa ja validoida lippu.

Oikeasti täytyisi keksiä joku keino painostaa Visa ja Mastercard tuomaan debet ja credit-korteistaan Suomeenkin ne älykorttiversiot, jotta ei tarttisi enää erillistä matkakorttia vaan pankki/luottokortti olisi samalla matkakortti, jossa arvoa voisi ottaa suoraan pankkitililtä ja kautta ladata omalle asiakastililleen, jota käyttäisi samalla kortilla. Miettikää miten helppoa! Meidän markkinat toki ovat pienet, mutta jotenkinhan näitä monikansallisia yhtiöitä pitäisi pystyä porkkanoimaan tai kepittämään, että päästäisiin samoihin esim. Australian kanssa.

Johtokunnan jäsenten kesken heräsi useampaankin kertaan pohdintaa ja huolta siitä, mitä lippujärjestelmän uudistuksessa lopulta käy. Vyöhykkeitä, kilometritaksoja ja muita ajatellessa ei voi välttyä miettimästä sitä, että onko hiukan rajoitteisempi ja yksinkertaisempi sittenkin parempi kuin taatusti reilu mutta mielipuolisen monimutkainen?

Kertakaikkisen hedelmällinen matka jälleen kerran: monia upeita keskusteluja niin omien kuin kansainvälisten kollegoidenkin kanssa, uusia teknologian tuulia ja käytännön käyttäjäkokemuksia. Näillä eväillä kelpaa viedä loppuvuotta ja suunnittelun loppumetrejä eteenpäin.

7.6.2009

HKL: johtokunnan ja YTV:n hallituksen yhteiskokous 4.6.2009

Aivan aluksi terveiset kansainvälisen joukkoliikenteen Wienin UITP -konferenssin avajaispäivästä! Lentokenttäjuna on testattu (16 min kentältä ytimeen! Meille myös kiitos!), sporilla ja metroilla huristeltu (kätevät maan alle metroasemiin yhdistyvät ratikkapysäkit!) ja valmistaudumme juuri Wienin kaupungin vastaanottoon messuvieraille. Viime kokouksen päivitykset venyivät näin pitkälle, joten tässä tulee:

Edellisestä HKL:n ja YTV:n johtokuntien kokouksesta on aikaa hurjat kymmenen vuotta, että oli lie aika tavatakin. Ehkä välissä olisi voitu useamminkin kokoontua kun yhteisiä asioita on käsitelty. Tämä kokous kutsuttiin koolle loputtoman räkyttämiseni lopputuloksena, mutta liekö siitä uuden seudullisen joukkoliikenneorganisaation kannalta kovin suurta merkitystä, kokous kun oli enemmän sellaista informaatioasiaa kuin päätöksiä.

Nyt asialistalla olivat seuraavat asiat:
Helsingin Seudun Liikenteen strategia, organisaatio, talous ja henkilöstö
Uutta tietoa ei suhteessa johtokunnallemme jo annettuun käytännössä ollut. Tosin, ensimmäistä kertaa tuli ilmaan sellainen toteamus, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituskaan luoda poliittisia linjauksia tai miettiä valtasuhteita, vaan se jätetään organisaatiolle itselleen. Melko uskaliasta jos minulta kysytään, sekä hiukan ristiriitaista, sillä HSL on jo määritellyt haluavansa mm. antaa ulkomaisille opiskelijoille alennukset, laskea junassa kuljetettavan pyörän maksua matkakohtaiseksi nykyisen pakollisen seutulipun sijaan ja se, että alennusoikeus ulottuisi myös naapurikunnan puolelle. Jostain syystä näitä poliittisia linjoja voidaan vetää, kun taas toisia, kuten sitä mikä esim. aloitteiden ja valtuuston valta jatkossa on jne, ei voida.

Luonnollisesti tässä tilaisuudessa pidin vielä kaiken toistonkin uhalla puheenvuoron siitä, mitä vallanjaollisia haasteita HSL:n valmistelun puutteellisuus aiheuttaa. Nostin esiin pari kysymystä:
- mikä asiakkaan eli kuntalaisen vaikutusväylä on jatkossa: asiakaspalvelu vai valtuusto/hallitus?
- mitä jatkossa tapahtuu esim. kaupunkikohtaisille valtuustoaloitteille? Ovatko ne ”toivomuksia” vai velvoittavia? Eli miten käytännössä toteutuu strategiaan kirjattu ”HSL noudattaa jäsenkuntien linjauksia ja siitä luodaan jäsenkuntia palveleva organisaatio”, kun nyt sama tavoite YTV:n kanssa esim. tekstarilipussa ja vaikkapa pyörätuolien maksuttoman liikkumisen kanssa eivät ole samassa hengessä pelkkänä herrasmiessopimuksena toteutuneet.

Kumpaankaan en saanut oikein mitään kunnon vastausta. YTV:n liikennejohtaja Niilo Järviluoma kuorossa YTV:n hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäen kanssa toistivat, että seudun kokonaisuutta katsottaessa joutuu joskus priorisoimaan... eli kuten arvelinkin: otetaan kuntien tahto huomioon, jos YTV tai jatkossa HSL on samaa mieltä. Valtasuhteilla ei ole väliä ilmeisesti.

No, nyt YTV:n ja osa tulevan HSL:nkin luottamushenkilöistä kuuli nyt ainakin huolen, ehkä se itää ja pysyy mielessä kun toimintaa käynnistetään ja suunnitellaan oikeasti.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 alustava kuvaus
Kertakaikkisen hilpeää kaikessa vakavuudessaan. Idea on hieno: kausi on vyöhykkeittäinen ja arvo & kerta matkan pituuteen perustuva. Reilua kaikille, mutta vaatii ensinnäkin check-in check-out järjestelmät ja ongelmahan on, että todennäköisesti kukaan muu kuin suunnitteluyksikkö ei tajua miten lippujärjestelmä toimii, jos hekään. Toivottavasti hommaa saadaan jotenkin hiottua, mutta edelleen toivoisi, että joukkoliikennettä voisi Espoossa ja muualla toteuttaa sellaisin kustannuksin, että alueen yhteinen lipunhinta olisi mahdollinen. No, saahan sitä unelmoida. Muista yksityiskohdista mainitsin kokouksessa, että matkakortilla ylitysmahdollisuuden pitää olla sillä periaatteella, että ”aina pääsee kotiin” eli että jos on senttikin kortilla, voi ostaa yhden matkan. Lisäksi se, että check-out järjestelmissä olisi välttämätöntä olla joku mokaussuoja, eli että jos vaikka unohtaa tehdä check-outin lipulla, ei joudu maksamaan koko maksuvarausta tai pisintä matkaa, vaan voisi vaikka tekstarilla ”pysäyttää” matkan juoksemisen tms. Monimutkainen systeemi, viisautta päättäjille...

Seudullinen varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkillisen heikkenemisen varalta, lähtökohdat ja linjaukset
Kyseessä siis se hyvä suunnitelma, joka Helsingillä ja Espoolla on siitä, että jos pääkaupunkiseudun ilmanlaadun (typen oksidien) taso heikkenee kriittiselle rajalla, mitä tehdään. Ongelmia on esim. siinä, että pienhiukkasia ei oteta huomioon ja esittelevä virkamies ei oikeint tarkasti pystynyt selvittämään missä marssijärjestyksessä homma oikeasti toimisi. Tällä hetkellä ajatellaan, että kriittisen rajan ylityttyä joukkoliikenne muuttuu maksuttomaksi ja osa yksityisautoilusta kielletään. Nyt esityksessä on rekkareiden perusteella ajokiellon anto, joka on hiukka arveluttava, mutta vielä suurempana ongelmana on, että miten joukkoliikenteen käy kun pääkaupunkiseudun lähes KAIKKI ihmiset pitäisi kuljettaa töihin, kouluun ja muualle... kapasiteettikysymys kalustossa ja henkilöstössä vaikuttaa melko mahdottomalta toteuttaa, mutta toivottavasti virkamiehistö löytää jonkun hyvän ratkaisun.