Bongasin itseni tänään Uutispäivä Demarin Poimintoja vaalipuheista -palstalta. Olen päässyt hyvää seuraan, sillä ensimmäisessä poimintaerässä on otteet Juha Beurlingin, Astrid Gartzin, Maija Anttilan ja Ari Lehtisen puheista. Minun sitaattini oli seuraavanlainen:
”Suurin osa Helsingin ongelmista juontaa juurensa surkeasta rahatilanteestamme. Helsingin budjetti möyrii pohjamudissa, koska yhteisöveron kerääminen on nykyään valtion käsissä, kuten myös sen jakaminen, jonka toteutuksessa Helsinkiä on sorrettu ottamatta huomioon tärkeää asemaamme koko valtion hyvinvoinnin luojina. Siitä nyt puhumattakaan, että kunta jossa asuu n. 10 % Suomen kansalaisista tarvitsee enemmän rahaa kuin ähtäpihtiputaankärpäsenkakkajärven kunta. Se on yksinkertaista matematiikkaa, joka suomalaisella peruskoulutuksella pitäisi pystyä ymmärtämään. Helsinki kärsii, eikä sellainen peli vetele. Helsinki tarvitsee suuremman osan omista yhteisöveroistaan.”
Valtiolla on jostain syystä hirveä hinku kupata kunnilta rahaa ja yhtiöveroista takaisin kuntiin palautetaankin vain n. 20 %. Tästä määrästä Helsinkiin annetaankin sitten enää 7,4 % eli noin 200 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtio lisää kuntien vastuita muttei anna meille omia rahojamme kuin murto-osan. Hoitotakuu astuu kohta voimaan ja on jo puhuttu siitä, että työttömyysturvan hoitaminen siirtyisi kunnille. Näin ei pärjätä. Armoa!
Siis hyvä, että juuri yhteisöverokommenttini päätyi lehteen. Ei se turhaan ole vaaliteemoissani.
30.9.04
29.9.04
Urbaania urputusta
Käpylä-Seuramme järjestämä avoin keskustelutilaisuus järjestettiin eilen Käpylän ammattikoululla. Urbaania urputusta on sarja, jossa käsitellään kansalaisen mahdollisuutta vuorovaikutukseen kaupungin päätöksenteon kanssa. Tämä ensimmäinen kerta käsitteli kaavoitusta ja kuinka siihen pystyy vaikuttamaan. Kaavoitus on siitä helppo seurattava, että kaupunkisuunnitteluvirasto on ainoa virasto, jonka on pakko lakisääteisesti tiedottaa jokaisesta vaiheesta: kaavoituksen aloittamisesta, kaavaluonnoksesta,kaavaehdotuksesta ja valmiista kaavasta. Kaikki tiedotteet tulevat paikallislehtiin ja/tai kaupungin ilmoituslehtiin (Hesari, HBL, Demari, Kansan Uutiset ja Alueuutiset) sekä Internettiin . Jokaisesta suuremmasta hankkeesta on myös pakko järjestää keskustelutilaisuus ja päivystetty näyttely. Kerrankin läpinäkyvää päätöksentekoa, mutta koska isojen projektien kehittyminen saattaa viedä kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen, moni havahtuu oman alueen asioihin vasta kun niitä jo hyväksytään valtuustossa.
Tilaisuus oli todella hyvä, vaikka osaanotto myöhäisen varmistumisen takia olikin melko pieni. Ihmiset ehdottivat seuraavan ”urputuksen” aiheeksi liikennettä, sillä esimerkiksi ykkösen ratikan vuorojen jatkuva vähentäminen ja kaluston ikä vaikuttaa olennaisesti käpyläläisten, varsinkin vanhusten, mahdollisuuksiin liikkua julkisilla.
Olen saanut viime päivinä pari erittäin positiivista ja kannustavaa meiliä. Ihanaa, että ihmiset jaksavat antaa positiivistakin palautetta! Se auttaa todella paljon jaksamaan vaalityössä, sillä kovanahkaisemmallekin tulee välillä mieleen, että kuinka hullu pitää olla kun on valmis laittamaan itsensä likoon politiikan turruttavalle kentälle. Monet ovat vaalikentillä tulleet holhoavasti selittämään, että ”tyttö kuule, ei yksi ihminen siellä mitään voi”. Tottahan se on, yksinään ei kukaan voi tehdä mitään, siihen tarvitaan joukkoa. Mutta kukas muutokset on koskaan aloittanut, ellei juuri se yksi ensimmäinen?
Tilaisuus oli todella hyvä, vaikka osaanotto myöhäisen varmistumisen takia olikin melko pieni. Ihmiset ehdottivat seuraavan ”urputuksen” aiheeksi liikennettä, sillä esimerkiksi ykkösen ratikan vuorojen jatkuva vähentäminen ja kaluston ikä vaikuttaa olennaisesti käpyläläisten, varsinkin vanhusten, mahdollisuuksiin liikkua julkisilla.
Olen saanut viime päivinä pari erittäin positiivista ja kannustavaa meiliä. Ihanaa, että ihmiset jaksavat antaa positiivistakin palautetta! Se auttaa todella paljon jaksamaan vaalityössä, sillä kovanahkaisemmallekin tulee välillä mieleen, että kuinka hullu pitää olla kun on valmis laittamaan itsensä likoon politiikan turruttavalle kentälle. Monet ovat vaalikentillä tulleet holhoavasti selittämään, että ”tyttö kuule, ei yksi ihminen siellä mitään voi”. Tottahan se on, yksinään ei kukaan voi tehdä mitään, siihen tarvitaan joukkoa. Mutta kukas muutokset on koskaan aloittanut, ellei juuri se yksi ensimmäinen?
Bloggausta Keskisuomalaisittain
Keskisuomalaisessa puffattiin tänään (siis eilen, on jo niin myöhä) jyväskyläläistä ehdokasta otsikolla ”Ensimmäinen blogi kunnallisvaaleihin”. Keskisuomalainen kirjoittaa, että se (blogi) on ilmiönä uutuus kunnallisvaalikampanjoinnissa ja ehdokkaan itsensä mukaan jopa Suomen ensimmäinen. Aika kova väite, kun ottaa huomioon, että useampikin kunnallisvaaliblogi on pystyssä ja ollut jo ennen syyskuun 20. päivää avattua kyseistä blogia. Ehdokkaan blogia tarkemmin lukiessa voisi veikata, että juttua tehneelle toimittajalle on tullut hetkellinen lukihäiriö. Ehdokas nimittäin itse muotoilee asian toissapäiväisessä merkinnässään siten, että hänellä on "tiettävästi jyväskyläläisistä ehdokkaista ainoana blogi".Ei Suomen ainoa vaaliblogi.
Muita vaaliblogeja löytyy mm. Riitan listasta.
27.9.04
Apinasuodatin ehdokasasetteluun
Kaikki puolueet seuraavat jännityksellä miten äänestysprosentin käy kunnallisvaaleissa. Viime kuntavaaleissa nimittäin vain 55,9 % vaivautui raahautumaan uurnalle. Yhtä alas oltiin vajottu viimeksi vuonna 1945, jolloin sodan jälkeen prosentti oli vaivaiset 54,9 %.
Kiinnostus paikallisiin asioihin kasvaa jatkuvasti, myös nuorten keskuudessa. Silti kunnallisvaalit eivät jaksa ihmisiä kiinnostaa. Tämän päivän Uutispäivä Demarissa vaaliasiantuntija, professori Heikki Paloheimo veikkaa, että kunnallispoliitikkojen tuntemattomuus on suuri tekijä asiassa. Valtakunnan politiikan johtohahmot ovat jatkuvasti julkisuudessa ja äänestäjällä on hänen mukaansa mahdollisuus vertailla mielipiteitään heihin nähden päivittäin. Kunnan kärkipoliitikot sen sijaan jäävät auttamatta medioista ulos, eikä tavallinen kaupunkilainen heitä vaalien välillä juurikaan näe.
Vaikka koko maassa on 11 000 ehdokasta, suuri syy äänestämättä jättämiseen on edelleen se, että ei ole löytänyt sopivaa ehdokasta. Helsingissäkin oman ehdokkaan löytäminen on kuin etsisi tikkua heinäsuovasta: melkein tuhat ehdokasta ja kaikilla puolueilla samat teemat. Internet on hyvä apuväline ehdokkaan etsimiseen, mutta pärstä-äänten osuus kasvaa huolestuttavasti kun ehdokasmäärä on näin valtava. Erilaiset hakukoneet puolueiden sivuilla ovat ihan hyviä, kuten vaikkapa Stadin Demareiden ehdokashaku , mutta kuinka kukaan sinnekään löytää? Maalaisjärjelläkin surffatessa päätyy ensin puolueen sivulle, josta kohdasta vaalit ei löydykään ehdokkaita, vaan ne pitää osata hakea piireittäin ja sieltä sitten ehkä löytää haluamansa... Vaalikone on edelleen helppo tapa etsiä sopivaa ehdokasta, mutta Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymyksiä täytellessäni en voinut taas kuin ihmetellä ”puolueellista” kysymyksenasettelelua. Esimerkiksi:
Onko hyvä, että koulut erikoistuvat?
a.)Erikoistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen on edelleen oikea suunta.
b.)Erikoistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen on ollut oikea kehityksen suunta, mutta siinä ei tule mennä enää pitemmälle.
c.)Erikoistuminen on mennyt liian pitkälle. Voimavaroja tulisi pikemminkin käyttää perusopetuksen kehittämiseen tasaisesti kaikissa kouluissa.
Henkilökohtaisesti vastaukseni on b:n ja c:n välimuoto. Jos valitsen b:n, sanon haluamattani ”en halua kehittää perusopetusta”, jos valitsen c:n, annan vasten tahtoani lausunnon, että ”erikoistuminen on mennyt liian pitkälle”. Kysymyksen asettelu on Hesarin koneessa sellainen, että vaikka joku olisi kanssani samaa mieltä, on 50-50 että hän valitsee kahdesta vajaasta vastauksesta juuri sen saman kuin minäkin ja pääsee lukemaan argumenttini aiheesta. Pistää vihaksi. Ylen vaalikone on puolueettomampi ja sanotaanko, että reilumpi. Siellä voin vastata kuten haluan, painotuksilla, eikä johdatteleviin kysymyksiin rajallisilla ja puutteellisilla valmiilla vastauspohjilla kuten Hesarissa. Ja silti, ilmaista mainosta: kiitos molemmille palveluntarjoajille ;)
Ehdokastulvan edetessä herää kysymys, että pitäisiköhän ehdokasmäärää rajata? Ihan selvyyden vuoksi tehdä ”apinasuodatin” ehdokasasetteluun, sillä jos ollaan rehellisiä, ehdokkaana on tuhottomasti ihmisiä, joilla ei ole kovin suurta intoa edes päästä läpi ja he tulevat saamaan sellaiset 30 ääntä sukulaisiltaan ja ystäviltään. Sellaiset ehdokkaat voisi oikeasti karsia pois, eikä pitää vuodesta toiseen listalla roikkumassa muodon vuoksi ja äänestäjää harhauttamassa.
Kiinnostus paikallisiin asioihin kasvaa jatkuvasti, myös nuorten keskuudessa. Silti kunnallisvaalit eivät jaksa ihmisiä kiinnostaa. Tämän päivän Uutispäivä Demarissa vaaliasiantuntija, professori Heikki Paloheimo veikkaa, että kunnallispoliitikkojen tuntemattomuus on suuri tekijä asiassa. Valtakunnan politiikan johtohahmot ovat jatkuvasti julkisuudessa ja äänestäjällä on hänen mukaansa mahdollisuus vertailla mielipiteitään heihin nähden päivittäin. Kunnan kärkipoliitikot sen sijaan jäävät auttamatta medioista ulos, eikä tavallinen kaupunkilainen heitä vaalien välillä juurikaan näe.
Vaikka koko maassa on 11 000 ehdokasta, suuri syy äänestämättä jättämiseen on edelleen se, että ei ole löytänyt sopivaa ehdokasta. Helsingissäkin oman ehdokkaan löytäminen on kuin etsisi tikkua heinäsuovasta: melkein tuhat ehdokasta ja kaikilla puolueilla samat teemat. Internet on hyvä apuväline ehdokkaan etsimiseen, mutta pärstä-äänten osuus kasvaa huolestuttavasti kun ehdokasmäärä on näin valtava. Erilaiset hakukoneet puolueiden sivuilla ovat ihan hyviä, kuten vaikkapa Stadin Demareiden ehdokashaku , mutta kuinka kukaan sinnekään löytää? Maalaisjärjelläkin surffatessa päätyy ensin puolueen sivulle, josta kohdasta vaalit ei löydykään ehdokkaita, vaan ne pitää osata hakea piireittäin ja sieltä sitten ehkä löytää haluamansa... Vaalikone on edelleen helppo tapa etsiä sopivaa ehdokasta, mutta Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymyksiä täytellessäni en voinut taas kuin ihmetellä ”puolueellista” kysymyksenasettelelua. Esimerkiksi:
Onko hyvä, että koulut erikoistuvat?
a.)Erikoistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen on edelleen oikea suunta.
b.)Erikoistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen on ollut oikea kehityksen suunta, mutta siinä ei tule mennä enää pitemmälle.
c.)Erikoistuminen on mennyt liian pitkälle. Voimavaroja tulisi pikemminkin käyttää perusopetuksen kehittämiseen tasaisesti kaikissa kouluissa.
Henkilökohtaisesti vastaukseni on b:n ja c:n välimuoto. Jos valitsen b:n, sanon haluamattani ”en halua kehittää perusopetusta”, jos valitsen c:n, annan vasten tahtoani lausunnon, että ”erikoistuminen on mennyt liian pitkälle”. Kysymyksen asettelu on Hesarin koneessa sellainen, että vaikka joku olisi kanssani samaa mieltä, on 50-50 että hän valitsee kahdesta vajaasta vastauksesta juuri sen saman kuin minäkin ja pääsee lukemaan argumenttini aiheesta. Pistää vihaksi. Ylen vaalikone on puolueettomampi ja sanotaanko, että reilumpi. Siellä voin vastata kuten haluan, painotuksilla, eikä johdatteleviin kysymyksiin rajallisilla ja puutteellisilla valmiilla vastauspohjilla kuten Hesarissa. Ja silti, ilmaista mainosta: kiitos molemmille palveluntarjoajille ;)
Ehdokastulvan edetessä herää kysymys, että pitäisiköhän ehdokasmäärää rajata? Ihan selvyyden vuoksi tehdä ”apinasuodatin” ehdokasasetteluun, sillä jos ollaan rehellisiä, ehdokkaana on tuhottomasti ihmisiä, joilla ei ole kovin suurta intoa edes päästä läpi ja he tulevat saamaan sellaiset 30 ääntä sukulaisiltaan ja ystäviltään. Sellaiset ehdokkaat voisi oikeasti karsia pois, eikä pitää vuodesta toiseen listalla roikkumassa muodon vuoksi ja äänestäjää harhauttamassa.
24.9.04
Elä ikuisesti tai tuhlaa kaikkesi
Perintöveroa en ole koskaan ymmärtänyt. Moneen kertaan verotetuista rahoista halutaan vielä kuoleman jälkeenkin lohkaista iso osuus valtiolle. Joidenkin mielestä perintövero voisi olla jopa 100 %, sillä ”mitäs sillä rahalla kuoleman jälkeen tekee, turhaan vain vanha raha kiertää”. Ajatus on todella korni. Monet joutuvat perintöveron vuoksi myymään perimänsä kotitilan tai asunnon, sillä muutoin heillä ei olisi varaa maksaa valtavaa veroa. Tai se paljon puhuttu pienyritysten jatkuvuuden turvaaminen sukupolvien yli... Ei toimi jos yritystä ei voi jättää lapsille ilman että se menee konkurssiin perintöveron takia. Laman aikaan tilanne oli häpeällinen: ihmiset perivät vanhempiensa asunnot, eikä heillä ollut varaa maksaa veroa, mutta valtion talouden tila piti huolen siitä, että asunto ei myöskään mennyt kaupaksi. Tuntuu kohtuuttomalta rankaista jälkipolvia siitä, että kuolo korjaa sukulaisen. Tietääkseni rintaperillinen ei voi edes kieltäytyä perinnöstään. Olisiko se nyt sitten niin hirveää, jos ihminen voisi elämänsä aikana kerätä hieman pesämunaa ja turvallisuutta lapsilleen ja lapsenlapsilleen? Lahjoittaakaan omaisuutta ei voi, sillä lahjavero on yhtä rankka. Jokainen meistä on maksanut tuloistaan veroja moneen otteeseen ja eri muodoissa, eikö meitä voitaisi edes kuolemassa armahtaa? Nykyinen malli antaa ihmisille sen viestin, että voit toki elää mutta kuluta kaikki minkä ansaitset. Jos haluat jättää jotain jälkeesi, kirjoita kirja (jota kukaan ei kustanna).
Tämän päivän Uutispäivä Demarissa toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) ilmaisee halunsa poistaa lahja- ja perintöveron, sillä ne ovat ”ideologisia veroja, joista pitäisi päästä eroon”. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) tyrmää ajatuksen, sillä ”valtiolla ei ole varaa menettää lahja- ja perintöveron tuottoa, joka on vuosittain 450 miljoonaa euroa”. Onhan se iso raha. Se vain on kohtuuttoman suuri kun kyseessä on normaali yksittäinen ihminen.
Verofaktaa:
Perintöverotus on progressiivista eli vero on sitä suurempi, mitä enemmän henkilö perii. Lisäksi perilliset on jaettu kolmeen veroluokkaan.
I Veroluokka
Aviopuoliso, parisuhdelain perusteella rekisteröity puoliso, lapsi, avioton lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat, lapsen tai ottolapsen rintaperillinen, avopuoliso joka rinnastetaan testamentin tekijän kuolinvuodelta toimitetussa verotuksessa aviopuolisoon, sekä eräissä tapauksissa kihlakumppani.
II Veroluokka
Veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli tai heidän jälkeläisensä.
III VeroluokkaMuut perinnönsaajat
Veronalaisesta perintöosuudesta saa tehdä puoliso- ja alaikäisyysvähennyksen. Jos perintöosuus jää vähennysten jälkeen alle 3.400 euroa, on se verosta vapaa.Perintöverotusta varten tulee ilmoittaa perunkirjassa mahdolliset ennakkoperinnöt ja kolmen edellisen vuoden aikana saadut muut lahjat.
Veroasteikko
I Veroluokka
Verotettavan omaisuuden arvo, Vero alarajalla, Vero % ylittävältä osuudelta
3 400 - 17 000 euroa, 85 euroa, 10 %
17 000 - 50 000 euroa, 1 445 euroa, 13 %
50 000 - euroa, 5 735 euroa, 16 %
II Veroluokka: asteikon mukainen vero kaksinkertaisena
III Veroluokka: asteikon mukainen vero kolminkertaisena
Tämän päivän Uutispäivä Demarissa toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) ilmaisee halunsa poistaa lahja- ja perintöveron, sillä ne ovat ”ideologisia veroja, joista pitäisi päästä eroon”. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) tyrmää ajatuksen, sillä ”valtiolla ei ole varaa menettää lahja- ja perintöveron tuottoa, joka on vuosittain 450 miljoonaa euroa”. Onhan se iso raha. Se vain on kohtuuttoman suuri kun kyseessä on normaali yksittäinen ihminen.
Verofaktaa:
Perintöverotus on progressiivista eli vero on sitä suurempi, mitä enemmän henkilö perii. Lisäksi perilliset on jaettu kolmeen veroluokkaan.
I Veroluokka
Aviopuoliso, parisuhdelain perusteella rekisteröity puoliso, lapsi, avioton lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat, lapsen tai ottolapsen rintaperillinen, avopuoliso joka rinnastetaan testamentin tekijän kuolinvuodelta toimitetussa verotuksessa aviopuolisoon, sekä eräissä tapauksissa kihlakumppani.
II Veroluokka
Veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli tai heidän jälkeläisensä.
III VeroluokkaMuut perinnönsaajat
Veronalaisesta perintöosuudesta saa tehdä puoliso- ja alaikäisyysvähennyksen. Jos perintöosuus jää vähennysten jälkeen alle 3.400 euroa, on se verosta vapaa.Perintöverotusta varten tulee ilmoittaa perunkirjassa mahdolliset ennakkoperinnöt ja kolmen edellisen vuoden aikana saadut muut lahjat.
Veroasteikko
I Veroluokka
Verotettavan omaisuuden arvo, Vero alarajalla, Vero % ylittävältä osuudelta
3 400 - 17 000 euroa, 85 euroa, 10 %
17 000 - 50 000 euroa, 1 445 euroa, 13 %
50 000 - euroa, 5 735 euroa, 16 %
II Veroluokka: asteikon mukainen vero kaksinkertaisena
III Veroluokka: asteikon mukainen vero kolminkertaisena
22.9.04
Sjutton också!
Ei itseasiassa ole mitään syytä noitua, mutta sanaleikki kuulostaa hauskalta. Numeroni on nyt sitten nimittäin 17 (ellei huomiseen iltapäivään mennessä joku demarien listalta, aakkosjärjestyksessä yläpuoleltani, potkaise tyhjää).
Minulta tiedusteltiin eilen, että saako kirjoitukseni valtuuston kokouksesta laittaa jakoon HKL:n kuskeille. No tottahan toki. Todellista ruohonjuuritason journalismia. Nyt ei olisi tarvittu enää kuin pari muuta bloggaajaa lehterille ja meillä saattaisi olla käsissämme melko objektiivinen totuus. Tai ainakin selkeä käsitys kaikesta tapahtuneesta.
21.9.04
Pienistä on potkiminen hyvä aloittaa
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne jatkaa säästökeskustelua Kauppalehdessä kertomalla, että päivähoito voitaisiin osa-aikaistaa kokonaan ja kokopäivähoitoa annettaisiin vain niille, joille se katsotaan tarpeelliseksi. Parjanteen mielestä lukiosta tulisi poistaa mahdollisuus neljänteen opiskeluvuoteen ja ammatillisia tutkintoja ei saisi useampia suorittaa.
Syvä huokaus. Mistä päästä tätä järjettömyyttä taas lähtisi käsittelemään? On aivan selvä juttu, että kunnat joutuvat hoitamaan aivan liikaa tehtäviä ja monet tekevät jatkuvaa tappiota. Parjanteella on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tietyt menot voitaisiin siirtää kunnan vastuulta valtiolle, kuten elatustuki, kalleimmat sairaanhoidot, holhoustoimi ja kuluttajaneuvonta. Onko kyseessä Kauppalehden toimittaja Virpi Hukkasen selektiivinen totuus, että Parjanteen listalla ei ole muita läpi kuntapalvelujen leikkaavia säästöehdotuksia, vai ovatko todella ensimmäiset säästökohteet päivähoito ja koulutus? Huonommin ei nimittäin olisi varaa valita.
”Hei, minulla on idea! Ei lasketa lapsia tarhaan ja ei anneta niille koulutusta jos ne sitä haluavat! Kyllä! Tällä tekniikalla saamme aivan varmasti tulevaisuudessa ahkeria veronmaksajia, joista yksikään ei syrjäydy!” Voi hyvää päivää.
Jos päivähoito on ongelma, keskitetään sitä kunnallisesti niin, ettei tiloihin tule hukkakäyttöä, eikä investoida yksityisiin päiväkoteihin niin paljon rahaa.
Jos lukiosta ei valmistuta ajoissa, muutetaan järjestelmää. Onko kumma, että 16-vuotias ei onnistu aikatauluttamaan kolmea vuottaan tehokkaasti luokattomassa lukiossa? Ei taida olla varaa siihen, että kolme vuotta opiskellut vain ”pudotetaan pois” ja ilkutaan perään, että luuseri.
Jos joku haluaa opiskella vaikka viisi ammattia, ollaan onnellisia. Harvemmin ammatillisilla oppilaitoksilla on ollut ongelmaa ”systeemin väärinkäyttäjistä”, jotka suorittavat tutkintoja toisen perään... Pikemminkin päinvastoin.
Minä taisin nukkua senkin yhteiskuntaopin tunnin kun kerrottiin kunnan tehtävistä. Olen kuitenkin elänyt siinä käsityksessä, että kunnan tarkoitus on huolehtia siitä, että koko paletti pysyy kasassa ja että palveluilla taataan tasapuoliset palvelut kaikille kuntalaisille. Luulisi, että kunnan ensisijainen tarkoitus, suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen ollessa ovella, olisi varmistaa, että kaikki mukulat eivät ole kohta sekopäisiä ja yhteisölle hyödyttömiä. Niinhän sitä luulisi.
Syvä huokaus. Mistä päästä tätä järjettömyyttä taas lähtisi käsittelemään? On aivan selvä juttu, että kunnat joutuvat hoitamaan aivan liikaa tehtäviä ja monet tekevät jatkuvaa tappiota. Parjanteella on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tietyt menot voitaisiin siirtää kunnan vastuulta valtiolle, kuten elatustuki, kalleimmat sairaanhoidot, holhoustoimi ja kuluttajaneuvonta. Onko kyseessä Kauppalehden toimittaja Virpi Hukkasen selektiivinen totuus, että Parjanteen listalla ei ole muita läpi kuntapalvelujen leikkaavia säästöehdotuksia, vai ovatko todella ensimmäiset säästökohteet päivähoito ja koulutus? Huonommin ei nimittäin olisi varaa valita.
”Hei, minulla on idea! Ei lasketa lapsia tarhaan ja ei anneta niille koulutusta jos ne sitä haluavat! Kyllä! Tällä tekniikalla saamme aivan varmasti tulevaisuudessa ahkeria veronmaksajia, joista yksikään ei syrjäydy!” Voi hyvää päivää.
Jos päivähoito on ongelma, keskitetään sitä kunnallisesti niin, ettei tiloihin tule hukkakäyttöä, eikä investoida yksityisiin päiväkoteihin niin paljon rahaa.
Jos lukiosta ei valmistuta ajoissa, muutetaan järjestelmää. Onko kumma, että 16-vuotias ei onnistu aikatauluttamaan kolmea vuottaan tehokkaasti luokattomassa lukiossa? Ei taida olla varaa siihen, että kolme vuotta opiskellut vain ”pudotetaan pois” ja ilkutaan perään, että luuseri.
Jos joku haluaa opiskella vaikka viisi ammattia, ollaan onnellisia. Harvemmin ammatillisilla oppilaitoksilla on ollut ongelmaa ”systeemin väärinkäyttäjistä”, jotka suorittavat tutkintoja toisen perään... Pikemminkin päinvastoin.
Minä taisin nukkua senkin yhteiskuntaopin tunnin kun kerrottiin kunnan tehtävistä. Olen kuitenkin elänyt siinä käsityksessä, että kunnan tarkoitus on huolehtia siitä, että koko paletti pysyy kasassa ja että palveluilla taataan tasapuoliset palvelut kaikille kuntalaisille. Luulisi, että kunnan ensisijainen tarkoitus, suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen ollessa ovella, olisi varmistaa, että kaikki mukulat eivät ole kohta sekopäisiä ja yhteisölle hyödyttömiä. Niinhän sitä luulisi.
17.9.04
Setä lehtimies, demarit kiusaa
Politiikassa aina vaalien alla nostetaan esiin käsitteet ”epäreilu peli” ja ”politikointi”. Viimeksi eduskuntavaalien jälkeen Anneli Jäätteenmäki (kesk.) itki epäreilua mustamaalausta ja syytteli demareita hänen savustamisestaan alas pääministerin pallilta. Nyt Osmo Soininvaara (vihr.) valittaa, että demarit haluavat tietentahtoen leimata vihreät porvaripuolueeksi yhtiöittämispäätöksen perusteella. Demareita luonnollisesti syytetään jatkuvasti kaikenlaisesta ja omammekin vikisevät, ei tässä kukaan siinä eroa. Omia etuja pitää puolustaa ja tekoja selitellä, mutta että politikoinnista syytetään politiikassa? Älkää nyt viitsikö...
Ken politiikkaan lähtee, se politiikan kestäköön. Ovi on tuolla päin.
Molemmissa tapauksissa kyseessä ei ole ollut mustamaalaus, vaan se, että totuus sattuu. Jos tekee päätöksiä, niiden takana on sitten pakko seisoa. Jos faksailee salaisia tietoja, ei voi valittaa kun jää kiinni. Jos päättää liittyä oikeistorintamaan tukemaan yhtiöittämistä ja siitä tulee huuto, ei voi valittaa. Päättäjien tehtävä on tehdä päätöksiä ja perustella ne vakuuttavasti. Jos joku ei ole vakuuttunut siitä, että päätöksesi oli oikein tehty, kestä se. Kaikkia ei voi miellyttää, kuten myöskään muiden niskaan ei omien tehtyjen päätösten seurauksia voi laittaa.
Kenenkään ei tarvitse kaivaa kuoppaa vihreille, he tekevät sen ihan itse. Itseasiassa moni on siinä kuopan reunalla kyselemässä, että oletteko nyt ihan varmoja, että haluatte tulla elävältä haudatuksi? Se, jos ihmiset alkavat ihmettelemään vihreää politiikkaa, ei johdu mustamaalauksesta, vaan siitä, että vihreitä äänestäneet eivät enää ole samaaa mieltä edustajiensa kanssa. Kyllä minullakin pistäisi vihaksi jos valitsemani edustaja ajaisi aivan vääriä asioita, kuin mitä koin, että hän lupasi.
Toinen puolue ei voi kaataa median lemmikkilasta alas valtaistuimelta, mutta kansalainen, äänestäjä, hänellä on siihen valta ja oikeus. Syntipukkeja on turha etsiä mistään muualta kuin peilistä, jos äänestäjä pettyy.
Ken politiikkaan lähtee, se politiikan kestäköön. Ovi on tuolla päin.
Molemmissa tapauksissa kyseessä ei ole ollut mustamaalaus, vaan se, että totuus sattuu. Jos tekee päätöksiä, niiden takana on sitten pakko seisoa. Jos faksailee salaisia tietoja, ei voi valittaa kun jää kiinni. Jos päättää liittyä oikeistorintamaan tukemaan yhtiöittämistä ja siitä tulee huuto, ei voi valittaa. Päättäjien tehtävä on tehdä päätöksiä ja perustella ne vakuuttavasti. Jos joku ei ole vakuuttunut siitä, että päätöksesi oli oikein tehty, kestä se. Kaikkia ei voi miellyttää, kuten myöskään muiden niskaan ei omien tehtyjen päätösten seurauksia voi laittaa.
Kenenkään ei tarvitse kaivaa kuoppaa vihreille, he tekevät sen ihan itse. Itseasiassa moni on siinä kuopan reunalla kyselemässä, että oletteko nyt ihan varmoja, että haluatte tulla elävältä haudatuksi? Se, jos ihmiset alkavat ihmettelemään vihreää politiikkaa, ei johdu mustamaalauksesta, vaan siitä, että vihreitä äänestäneet eivät enää ole samaaa mieltä edustajiensa kanssa. Kyllä minullakin pistäisi vihaksi jos valitsemani edustaja ajaisi aivan vääriä asioita, kuin mitä koin, että hän lupasi.
Toinen puolue ei voi kaataa median lemmikkilasta alas valtaistuimelta, mutta kansalainen, äänestäjä, hänellä on siihen valta ja oikeus. Syntipukkeja on turha etsiä mistään muualta kuin peilistä, jos äänestäjä pettyy.
16.9.04
Talouskatsaus fuusion vaikutuksiin tulevaisuudessa
Nyt kun olen ahdistunut riittävästi ja puuttunut fuusioon inhimillisellä ja palvelullisella tasolla, on aika tarkastella HKL:n ja STA:n fuusiota kylmän taloudellisesti. Uusi yhtiö tulee kilpailemaan Connexin ja Concordian kanssa kaupungin kilpailuttamasta liikennöinnistä. Osakeyhtiön tehtävä on tehdä voittoa, ei pyrkiä niin kutsuttuun nollatasoon, jolla toimintaa on nyt tehty, jotta on estetty kaupungin rahojen vuotaminen ulkomaisille kilpailijayhtiöille. Voittoa tavoittelevan yhtiön agendaan luonnollisesti kuuluu tehdä alhaisin tarjous, kuitenkin hyötysuhde maksimoiden. Tällöin uuden yhtiön tarjous ei välttämättä ole enää alhaisin mahdollinen, vaan se saattaa hävitä tarjouskilpailut kahdelle muulle kilpailijalle. Kuten markkinoilla on tapana tarjouskilpailuissa käydä. Kilpailuttamisen lainalaisuuksiin kuuluu myös se, että kaupungin on pakko hyväksyä halvin tarjous, eikä se voi suosia itse omistamaansa osakeyhtiötä kilpailutustilanteessa. Jos ja kun tarjouskilpailun voittajaksi selviää Connex tai Concordia, kaupunki maksaa ulkomaille koko summan, sen sijaan, että se tekisi pienellä tappiolla toimintaa itse itselleen. Eli yhtiöittäminen tekee joka tapauksessa suuremman loven kaupungin kassaan, kuin jos tappiollista toimintaa ylläpidettäisiin, sillä rahaa valuu ulos helsinkiläisen veronmaksajan kukkarosta, kaupungista ja maasta. Kylmän taloudellisesti ajatellenkin, yhtiöittäminen oli siis surkea ratkaisu.
Tätä et näe valtamediassa: HKL-STA fuusion käsittely
Varoitus! Erittäin pitkä kirjoitus.
Tässä poimintoja valtuutettujen keskustelusta kronologisessa järjestyksessä. Niistä jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä. En usko, että näitä kommentteja nähdään lehtien palstoilla...
Kaupunginvaltuuston kokous 15.9.2004 klo 18-> Muistiinpanot: Mirva Haltia. Väleissä suluissa omat ajatukseni aiheesta, sitaateissa puhujan kommentit.
Eeva-Riitta Siitosen (kok.) esittely:
HKL:n tappiot milj. euroa:
-99 0,4 Me
-00 1,5 Me
-01 3,0 Me
-02 3,1 Me
-03 1,7 Me
Käyttökate laskenut 16,4 prosentista, 7,5 prosenttiin (kannattava käyttökate 14-18%).
STA:n tappiot milj. euroa:
-99 1,1 Me
-00 1,1 Me
-01 1,6 Me
-02 2,4 Me
-03 3,3 Me
Käyttökate laskenut 8,2 % ->3,4 %.
(HKL joukkoliikennekeskuksena siis tehnyt vähemmän tappiota ja viime aikoina jopa parantanut samaan aikaan kun STA osakeyhtiönä mennyt jatkuvasti huonompaan suuntaan?)
” STA:ta ei voida yhdistää joukkoliikennekeskuksen mukaan, se kestää liian kauan. Alan kaikki merkittävät toimijat ovat osakeyhtiömuodossa.”
”Kohtuuhintaisesti ja kustannustehokkaasti”
”Ei ole kaupungin edun mukaista, että kaksi kaupungin omistamaa yhtiötä kilpailee linjoista” (pitääkö kilpailuttaa kaikki kuoliaaksi!?!)
(Tässä kohtaa Siitonen listaa mihin konsernijohto voi vaikuttaa, ei mainitse hintoja.)
”Kuskit joutuvat yhtiöittämisen seurauksena eroamaan kaupungin henkilöstökassasta, koska muuten mentäisiin pankkitoiminnan puolelle. Lainat saa pitää, kassavipit pitää maksaa takaisin siirtymäajan puitteissa.”
Onko helpompaa myydä yhtiö –kysymykseen E-RS vastaa ”päätös on valtuuston käsissä”. (Kuten tämäkin päätös, mietin synkkänä edelleen)
Jorma Hentilä (vas.) kysyy Siitoselta: ”Tarkoittaako Siitosen vahva omistajuus sitä, että muita omistajia voi tulla?”
Siitonen: ”Ei. Ei tämän esityksen puitteissa.” (Entäs seuraavassa?)
”Suunnittelun pitää pysyä HKL:ssä.” (ok)
Ilkka Hakalehto (sit.) ”Ei ole vertailtu kansainvälisesti. Ruotsissa 15 vuodessa yhtiöstä siirtyi 70 % omistuksesta ulkomaille.”
Mika Ebeling (KD): ”Kaikki muutkin ovat tehneet tappiota (Concordia, Connex). Ensimmäinen kilpailutus vuonna 1994 asetti hintatason. 1. kierroksella STA laski hintoja 36 % (!?!?), 2.kierros edullisimmat tarjoukset keskimäärin 21 % aiempia hintoja alemmat, 3.kierros edullisimmat 18 % aiempia alemmat.” ”Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailuttamisen talousvaikutukset -tutkimuksen mukaan,STA olisi voittanut 10 % korkeammallakin tarjouksella, niin suuri oli ero. Yrityksen kannattavuus ei voi lähteä hyvältä pohjalta näin. Eka kilpailutus asetti hintatason ja näin vaikutti koko alan kannattavuuskehitykseen. Oliko tämä harkittu teko STA:lta?”
(vierustoveri huomauttaa: kokoomuksen Urpo Vihervaarahan siellä oli toimitusjohtajana)
Mika Ebeling puhui 20 minuuttia ja kuulijat olivat hieman sekaisin siitä, mitä hän nyt sitten kannatti tai vastusti. Lopulta asia ”selvisi”: ”Haluan yhtiön osaksi HKL-konsernia, mutta olen yhtiöittämisen puolella.” (Eli mitä?...) ”Kokoomus on nähdäkseni vastuussa nykytilasta.” (johon yleisö antoi raikuvat aplodit ja sai ensimmäisen nuhtelun puheenjohtajalta)
Paavo Arhinmäki (vas.) ”On teidän vastuullanne leviääkö sinilevä”, ”Jos yhtiöittäminen olisi ratkaisu, miksi STA:lla menee huonosti?”, ”Kokoomukselta ymmärrän oikeistolaisen kunnan palvelujen yksityistämisen, mutta olen hämmästynyt vihreiden lähtemisestä mukaan.”, ”Ulkomailla palvelut heikenneet, hinnat kohonneet.”
Joku valtuutetuista huutaa: "Ei ole!", toinen huutaa ”Valtuusto päättää hinnoista”.
”Joukkoliikennelautakunnalta, ainoalta asiantuntijaelimeltä tässä kysymyksessä, ei ole pyydetty edes lausuntoa, vaan he ovat joutuneet viemään kannanoton kaupunginhallitukselle.”, ”Salassapidetty dokumentti kiellettiin, kaupungin päättäjiltä kiellettiin tieto, johon päätöksen pitäisi perustua. Demokratia vaarantuu. Yhtiömalli johtaa väärään suuntaan.”
Tässä vaiheessa lehteri antaa raikuvat aplodit ja puheenjohtaja uhkaa tyhjentää lehterin, mikäli se jatkaa valtuuston kokouksen häiritsemistä.
Siitonen: ”Salassapidetyt dokumentit ovat aina olleet nähtävissä.”, ”Neuvotteluissa oli 8 työntekijöiden edustajaa ja luottamusmiestä.”
Kai Kalima (sd.): ”Valtuutetuilla on oikeus pykälän 43 mukaan saada tarvittavat dokumentit riittävän ajoissa nähtäväkseen.” Lisäksi Kalima kysyy, että onko medialle toimitettu näitä aineistoja, kun asia on noussut julkisuuteen jo aiemmin.
Siitonen: ”Kanslian toimesta ei ole salaisia dokumentteja annettu medialle.”
Outi Ojala (vas.): ”Miksei Siitonen vastannut siihen, miksi joukkoliikennelautakuntaa ei ole osallistettu päätöksentekoon?”
Siitonen: ”Kun tämän tyyppisistä asioista on kysymys, lautakuntaa ei ole tapana kuulla.”
(Aha, ainoa asiantuntijaelintä ei ”ole tapana” kuulla... Häh!?!)
Maija Anttila (sd.): ”Miksi vastuulliset johtajat, myös Siitonen, eivät ole tehneet asialle mitään, vaikka valtuusto on sitä pyytänyt?”, ”Missä taloudellisesti mahdolliset kunnalliseen joukkoliikenteeseen yhdistämiset?” Anttilan palautusesitys:
-HKL ja STA yhdistetään
-uudelleenvalmistelu liikennelaitosmalliin
-1.1.2006 toiminnan aloitus
”Kaikki mitä Ebeling sanoi, ihmettelen miksei hän tule mukaan meidän malliimme?”
Ebelingin välikommentti: ”Se pitkittäisi kohtuuttomasti, kannatan yhtiöittämistä, mikäli äänestetään yhtiön ja liikelaitoksen välillä, äänestän liikelaitosta.” (sekava jannu...)
Anttila jatkaa: ”Me emme ole valinneet tätä vaalitempuksi (kuten julkisuudessa on vihjattu), Siitonen on ajankohdan valinnut.” (Siitonen näyttää tukehtuvan raivoon penkissään)
Hannele Luukkainen (vihr.) ”Miksi kaupunki möisi yhtiön? Myös liikelaitoksen voi myydä, ja vieläpä osina.”, ”Myynti on meidän napinpainalluksen takana” (Taas! kenen suulla kaikki yhtiöittämistä puoltavat puhuvat? joku on todella prepannut porukan.) Joku huutaa: ”Vielä toistaiseksi!”, ”Lakko veti pohjan pois joukkoliikenteen luotettavuudelta, autoilijat iloitsivat kun keskustassa pystyi ajamaan sujuvasti”
(Tässä vaiheessa yleisö repeää Luukkaiselle aivan täysin ja nauraa estottomasti. Puheenjohtaja paukuttaa nuijaansa ja antaa yleisölle kolmannen varoituksen. Osa minusta toivoo, että hän heittäisi meidät ulos, jotta voisin kysyä, että tätäkö on avoin päätöksenteko... Alan ymmärtää aktivisteja, jotka kakuttavat poliitikkoja.) ”Jos HKL olisi Oy, se olisi pitänyt hakea konkurssiin”, ”Yhtiöittäminen on eri asia kuin myyminen. Myyntiuhkaa ei ole.”, ”Liikuntalautakunnasta siirtyisi kilpailuttaminen joukkoliikennelautakunnalle.”
Ojalan kommentti: ”Luukkaisen kasvot, STA:n ääni.” (Luukkainen istuu STA:n hallituksessa.)
Ilkka Hakalehdon kommentti: ”Osakeyhtiön hallitus on vastuussa yhtiöistä omaisuudellaan eli olisiko Luukkaisella STA:n hallituksen jäsenenä oma lehmä ojassa?”
(Yleisö repeää nauruun ja saa taas varoituksen)
Irina Krohn (vihr.): ”Meille sopii vaaliteemaksi joukkoliikenne, me olemme keihäänkärkenä olleet aina joukkoliikenne, kirjasto ja kulttuuri -linjalla kehittämässä joukkoliikennettä.”, ”Vihreät eivät ole oikealla tai vasemmalla, vaan edellä.”, ”Kun yksityistetään, se ei tarkoita, että yhtiö määrää lipun hinnan. Kun yksityistetään... krhm, tarkoitan yhtiöitetään...” (Krohnilla on käsitteet sekaisin freudilaisia lipsahduksia riittää) ”Toivon, että vihreiden ja demarien yhteistyö voi toivottavasti jatkua.” (slurps, slurps)
Pekka Saarnio (sd.): ”Luuletteko te (vihreät), että kolmas toimija laupiaana samarialaisena tekisi tappiolla liikennettä?”
Kai Kalima (sd.): ”Tavoitteena on koko ajan raha, missään ei korosteta palvelua.”, ”Ehkä olemme kilpailuttaneet kuoliaaksi oman palvelutoimintamme.”, ”Valmistelupaperit olivat puutteelliset, pelkkää yhtiöittämisnäkökulmaa. Valmistelijat näkivät päättäjistä etääntymisen suurimpana etuna ja suurimpana riskinä henkilökunnan asennoitumisen.”, ”Puutteellinen, virheellinen valmistelu. Ei kaupunginhallituksen osalta edes haluttu selvittää joukkoliikennemallia.”, ”Miksei kaupunki anna takauksia?” ”0,7 % tappiota, so what, jos vaihtoehtona on palvelujen heikentyminen, kallistuminen ja käyttöasteen lasku.” Ponsi: valtuusto päättää tariffista.
Kalima kannattaa Anttilaa, käsittely keskeytyy ja jatkossa puheenvuorojen tulee koskea palautusehdotusta.
Otto Lehtipuu (vihr.): ”Vihreät kannattavat kunnallista joukkoliikennettä”, ”Tämä on tarkoitushakuinen huhukampanja eli tahallinen vastakkainasettelu.”, ”Vastustan asian palauttamista käsittelyyn.”, ”Meistä vihreistä 17 käyttää joukkoliikennettä ja vain 5 autoa, meidän lipputulomme menevät palvelun hoitamiseen.” (siis meidän rahat, ei hänen, valtuutetuilla on ilmainen bussilippu) ”Edut tulee ainoastaan jos se (yhtiöittäminen) tehdään samantien.” (aika heikko malli jos ei muuten toimisi...) ”Ei tarvitse myydä, se on päivänselvää.” (miksen usko sinua...) ”vain vaaleilla valitut päättäjät voivat vaikuttaa asian muuttamisesta (yksityistämisestä)” (sehän mua pelottaakin...)
Sari Näre (vihr.) ”Miksi salamyhkäisyys ja kiire?” Haluaa palauttaa asian käsittelyyn.
21.00 sali alkaa näyttää tyhjältä. Kaikki lehterille näkyvät valtuutetut ja Siitonen ovat kadonneet johonkin, vaikka puheet jatkuvat. Selitys löytyy pian: tv-kamerat lähtivät kuulemma juuri pois.
Sole Molander (kesk.): ”valtuutettu tulee saamaan parempaa tietoa yhtiön myötä” (siis mitä? jos nyt, kaupungin johtamana ei saa tietoa, miten sitten osakeyhtiöstä...)
Ilkka Hakalehto (pääk.sit.): Kumoaa Molanderin väitteen ja sanoo, että se tulisi olemaan juuri päinvastoin. ”Keskeinen kohta liikelaitosmallista on Siitosen toimesta jätetty pois esityksestä.”, ”Kuinka kysymättä konsernijohdolta (valtuusto) voidaan tehdä sopimuksia?”, ”Mihin valtuustoa enää tarvitaan jos kaikki yhtiöitetään?”, ”Vertailut muihin maihin on tahallaan jätetty huomiotta.”, ”Vihreä saa uuden merkityksen: tietämättömyys ja tyhmyys.”
Jan Vapaavuori (kok.) pitää uutiskatsauksen siitä, kuinka yhtiöittämisen puolesta on kirjoitettu Hesarissa, Iltalehdessä, Helsingin Uutisissa, minäkin päivänä. Puheenjohtaja muistuttaa Vapaavuorta pysymään asiassa, eli siinä, puoltaako hän asian palauttamista käsittelyyn. Vapaavuori ilmaisee, että kokoomuksen ryhmä ei puolla asian palautusta.
Summa summarum
Keskimäärin valtuutetut käyttivät kymmenen minuuttia puheenvuoroihinsa, joissa he toistivat samaa mieltä heidän kanssaan olevien mielipiteitä ja puhuivat asian vierestä. Kaikki yhtiöittämisen puolestapuhujat selittivät samaa ulkoaopittua kaavaa taloudellisesta merkityksestä, joka papereiden mukaan on kuitenkin melko vähäinen. Itseasiassa:
hallinnossa, korjaamotoiminnoissa sekä tilojen ja järjestelmien käytössä säästettäisiin 0,4 Me vuodessa (joka säästettäisiin myös yhdistetyssä liikelaitosmallissa), henkilöstökuluissa säästettäisiin 0,6 – 0,9 Me hallinnon vähentämisellä (kuten myös liikelaitosmallissa), mutta laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että OY:n henkilöstö luultavasti nostaa suurempaa palkkaa ja koska STA:n kuskit saavat 3 % enemmän palkkaa kuin HKL:n, palkkoja pitäisi nostaa samalle tasolle tai saada liitot niskaan. STA:n varikkohenkilökunta saa 13 % huonompaa palkkaa kuin HKL:n, tämäkin pitäisi tasoittaa. 18-28 henkilön vähentäminen toisi säästöjä 1-1,5 Me.
Liiketoiminnassa: voimakkaan sopeutuksen mallissa tilikauden tuloksen arvioidaan muuttuvan vuonna 2006 voitolliseksi 0,2 Me ja lievän sopeutuksen mallissa vuonna 2007 0,3 Me.
Tämä on mielenkiintoinen matematiikka, sillä jos yhteensä 3,9 Me tappioista vähennetään maksimisäästöt, jää silti jäljelle 1,1 Me tappiota. Miten uusi yhtiö siis saisi säästöjen päälle voittoa1,3 Me markkinoilla, joilla hinnat on dumpattu? Ja vieläpä vuoden sisällä, ilman että on vielä suunniteltu toimenpiteitä, joilla joukkoliikenteen kannattavuutta ja käyttöastetta nostettaisiin 1,3 Me verran!?! Kertokaa minulle tämä te, joilla ne salaiset liitteet on käytössä. Vai löytyykö sieltäkään tarkkoja suunnitelmia tai laskelmia aiheesta?
Jos jaksoit lukea koko kirjoituksen, lähetä sähköpostia minulle, niin lähetän sinulle papukaijamerkkinä postitse tähtisadetikkuja!
Tässä poimintoja valtuutettujen keskustelusta kronologisessa järjestyksessä. Niistä jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä. En usko, että näitä kommentteja nähdään lehtien palstoilla...
Kaupunginvaltuuston kokous 15.9.2004 klo 18-> Muistiinpanot: Mirva Haltia. Väleissä suluissa omat ajatukseni aiheesta, sitaateissa puhujan kommentit.
Eeva-Riitta Siitosen (kok.) esittely:
HKL:n tappiot milj. euroa:
-99 0,4 Me
-00 1,5 Me
-01 3,0 Me
-02 3,1 Me
-03 1,7 Me
Käyttökate laskenut 16,4 prosentista, 7,5 prosenttiin (kannattava käyttökate 14-18%).
STA:n tappiot milj. euroa:
-99 1,1 Me
-00 1,1 Me
-01 1,6 Me
-02 2,4 Me
-03 3,3 Me
Käyttökate laskenut 8,2 % ->3,4 %.
(HKL joukkoliikennekeskuksena siis tehnyt vähemmän tappiota ja viime aikoina jopa parantanut samaan aikaan kun STA osakeyhtiönä mennyt jatkuvasti huonompaan suuntaan?)
” STA:ta ei voida yhdistää joukkoliikennekeskuksen mukaan, se kestää liian kauan. Alan kaikki merkittävät toimijat ovat osakeyhtiömuodossa.”
”Kohtuuhintaisesti ja kustannustehokkaasti”
”Ei ole kaupungin edun mukaista, että kaksi kaupungin omistamaa yhtiötä kilpailee linjoista” (pitääkö kilpailuttaa kaikki kuoliaaksi!?!)
(Tässä kohtaa Siitonen listaa mihin konsernijohto voi vaikuttaa, ei mainitse hintoja.)
”Kuskit joutuvat yhtiöittämisen seurauksena eroamaan kaupungin henkilöstökassasta, koska muuten mentäisiin pankkitoiminnan puolelle. Lainat saa pitää, kassavipit pitää maksaa takaisin siirtymäajan puitteissa.”
Onko helpompaa myydä yhtiö –kysymykseen E-RS vastaa ”päätös on valtuuston käsissä”. (Kuten tämäkin päätös, mietin synkkänä edelleen)
Jorma Hentilä (vas.) kysyy Siitoselta: ”Tarkoittaako Siitosen vahva omistajuus sitä, että muita omistajia voi tulla?”
Siitonen: ”Ei. Ei tämän esityksen puitteissa.” (Entäs seuraavassa?)
”Suunnittelun pitää pysyä HKL:ssä.” (ok)
Ilkka Hakalehto (sit.) ”Ei ole vertailtu kansainvälisesti. Ruotsissa 15 vuodessa yhtiöstä siirtyi 70 % omistuksesta ulkomaille.”
Mika Ebeling (KD): ”Kaikki muutkin ovat tehneet tappiota (Concordia, Connex). Ensimmäinen kilpailutus vuonna 1994 asetti hintatason. 1. kierroksella STA laski hintoja 36 % (!?!?), 2.kierros edullisimmat tarjoukset keskimäärin 21 % aiempia hintoja alemmat, 3.kierros edullisimmat 18 % aiempia alemmat.” ”Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailuttamisen talousvaikutukset -tutkimuksen mukaan,STA olisi voittanut 10 % korkeammallakin tarjouksella, niin suuri oli ero. Yrityksen kannattavuus ei voi lähteä hyvältä pohjalta näin. Eka kilpailutus asetti hintatason ja näin vaikutti koko alan kannattavuuskehitykseen. Oliko tämä harkittu teko STA:lta?”
(vierustoveri huomauttaa: kokoomuksen Urpo Vihervaarahan siellä oli toimitusjohtajana)
Mika Ebeling puhui 20 minuuttia ja kuulijat olivat hieman sekaisin siitä, mitä hän nyt sitten kannatti tai vastusti. Lopulta asia ”selvisi”: ”Haluan yhtiön osaksi HKL-konsernia, mutta olen yhtiöittämisen puolella.” (Eli mitä?...) ”Kokoomus on nähdäkseni vastuussa nykytilasta.” (johon yleisö antoi raikuvat aplodit ja sai ensimmäisen nuhtelun puheenjohtajalta)
Paavo Arhinmäki (vas.) ”On teidän vastuullanne leviääkö sinilevä”, ”Jos yhtiöittäminen olisi ratkaisu, miksi STA:lla menee huonosti?”, ”Kokoomukselta ymmärrän oikeistolaisen kunnan palvelujen yksityistämisen, mutta olen hämmästynyt vihreiden lähtemisestä mukaan.”, ”Ulkomailla palvelut heikenneet, hinnat kohonneet.”
Joku valtuutetuista huutaa: "Ei ole!", toinen huutaa ”Valtuusto päättää hinnoista”.
”Joukkoliikennelautakunnalta, ainoalta asiantuntijaelimeltä tässä kysymyksessä, ei ole pyydetty edes lausuntoa, vaan he ovat joutuneet viemään kannanoton kaupunginhallitukselle.”, ”Salassapidetty dokumentti kiellettiin, kaupungin päättäjiltä kiellettiin tieto, johon päätöksen pitäisi perustua. Demokratia vaarantuu. Yhtiömalli johtaa väärään suuntaan.”
Tässä vaiheessa lehteri antaa raikuvat aplodit ja puheenjohtaja uhkaa tyhjentää lehterin, mikäli se jatkaa valtuuston kokouksen häiritsemistä.
Siitonen: ”Salassapidetyt dokumentit ovat aina olleet nähtävissä.”, ”Neuvotteluissa oli 8 työntekijöiden edustajaa ja luottamusmiestä.”
Kai Kalima (sd.): ”Valtuutetuilla on oikeus pykälän 43 mukaan saada tarvittavat dokumentit riittävän ajoissa nähtäväkseen.” Lisäksi Kalima kysyy, että onko medialle toimitettu näitä aineistoja, kun asia on noussut julkisuuteen jo aiemmin.
Siitonen: ”Kanslian toimesta ei ole salaisia dokumentteja annettu medialle.”
Outi Ojala (vas.): ”Miksei Siitonen vastannut siihen, miksi joukkoliikennelautakuntaa ei ole osallistettu päätöksentekoon?”
Siitonen: ”Kun tämän tyyppisistä asioista on kysymys, lautakuntaa ei ole tapana kuulla.”
(Aha, ainoa asiantuntijaelintä ei ”ole tapana” kuulla... Häh!?!)
Maija Anttila (sd.): ”Miksi vastuulliset johtajat, myös Siitonen, eivät ole tehneet asialle mitään, vaikka valtuusto on sitä pyytänyt?”, ”Missä taloudellisesti mahdolliset kunnalliseen joukkoliikenteeseen yhdistämiset?” Anttilan palautusesitys:
-HKL ja STA yhdistetään
-uudelleenvalmistelu liikennelaitosmalliin
-1.1.2006 toiminnan aloitus
”Kaikki mitä Ebeling sanoi, ihmettelen miksei hän tule mukaan meidän malliimme?”
Ebelingin välikommentti: ”Se pitkittäisi kohtuuttomasti, kannatan yhtiöittämistä, mikäli äänestetään yhtiön ja liikelaitoksen välillä, äänestän liikelaitosta.” (sekava jannu...)
Anttila jatkaa: ”Me emme ole valinneet tätä vaalitempuksi (kuten julkisuudessa on vihjattu), Siitonen on ajankohdan valinnut.” (Siitonen näyttää tukehtuvan raivoon penkissään)
Hannele Luukkainen (vihr.) ”Miksi kaupunki möisi yhtiön? Myös liikelaitoksen voi myydä, ja vieläpä osina.”, ”Myynti on meidän napinpainalluksen takana” (Taas! kenen suulla kaikki yhtiöittämistä puoltavat puhuvat? joku on todella prepannut porukan.) Joku huutaa: ”Vielä toistaiseksi!”, ”Lakko veti pohjan pois joukkoliikenteen luotettavuudelta, autoilijat iloitsivat kun keskustassa pystyi ajamaan sujuvasti”
(Tässä vaiheessa yleisö repeää Luukkaiselle aivan täysin ja nauraa estottomasti. Puheenjohtaja paukuttaa nuijaansa ja antaa yleisölle kolmannen varoituksen. Osa minusta toivoo, että hän heittäisi meidät ulos, jotta voisin kysyä, että tätäkö on avoin päätöksenteko... Alan ymmärtää aktivisteja, jotka kakuttavat poliitikkoja.) ”Jos HKL olisi Oy, se olisi pitänyt hakea konkurssiin”, ”Yhtiöittäminen on eri asia kuin myyminen. Myyntiuhkaa ei ole.”, ”Liikuntalautakunnasta siirtyisi kilpailuttaminen joukkoliikennelautakunnalle.”
Ojalan kommentti: ”Luukkaisen kasvot, STA:n ääni.” (Luukkainen istuu STA:n hallituksessa.)
Ilkka Hakalehdon kommentti: ”Osakeyhtiön hallitus on vastuussa yhtiöistä omaisuudellaan eli olisiko Luukkaisella STA:n hallituksen jäsenenä oma lehmä ojassa?”
(Yleisö repeää nauruun ja saa taas varoituksen)
Irina Krohn (vihr.): ”Meille sopii vaaliteemaksi joukkoliikenne, me olemme keihäänkärkenä olleet aina joukkoliikenne, kirjasto ja kulttuuri -linjalla kehittämässä joukkoliikennettä.”, ”Vihreät eivät ole oikealla tai vasemmalla, vaan edellä.”, ”Kun yksityistetään, se ei tarkoita, että yhtiö määrää lipun hinnan. Kun yksityistetään... krhm, tarkoitan yhtiöitetään...” (Krohnilla on käsitteet sekaisin freudilaisia lipsahduksia riittää) ”Toivon, että vihreiden ja demarien yhteistyö voi toivottavasti jatkua.” (slurps, slurps)
Pekka Saarnio (sd.): ”Luuletteko te (vihreät), että kolmas toimija laupiaana samarialaisena tekisi tappiolla liikennettä?”
Kai Kalima (sd.): ”Tavoitteena on koko ajan raha, missään ei korosteta palvelua.”, ”Ehkä olemme kilpailuttaneet kuoliaaksi oman palvelutoimintamme.”, ”Valmistelupaperit olivat puutteelliset, pelkkää yhtiöittämisnäkökulmaa. Valmistelijat näkivät päättäjistä etääntymisen suurimpana etuna ja suurimpana riskinä henkilökunnan asennoitumisen.”, ”Puutteellinen, virheellinen valmistelu. Ei kaupunginhallituksen osalta edes haluttu selvittää joukkoliikennemallia.”, ”Miksei kaupunki anna takauksia?” ”0,7 % tappiota, so what, jos vaihtoehtona on palvelujen heikentyminen, kallistuminen ja käyttöasteen lasku.” Ponsi: valtuusto päättää tariffista.
Kalima kannattaa Anttilaa, käsittely keskeytyy ja jatkossa puheenvuorojen tulee koskea palautusehdotusta.
Otto Lehtipuu (vihr.): ”Vihreät kannattavat kunnallista joukkoliikennettä”, ”Tämä on tarkoitushakuinen huhukampanja eli tahallinen vastakkainasettelu.”, ”Vastustan asian palauttamista käsittelyyn.”, ”Meistä vihreistä 17 käyttää joukkoliikennettä ja vain 5 autoa, meidän lipputulomme menevät palvelun hoitamiseen.” (siis meidän rahat, ei hänen, valtuutetuilla on ilmainen bussilippu) ”Edut tulee ainoastaan jos se (yhtiöittäminen) tehdään samantien.” (aika heikko malli jos ei muuten toimisi...) ”Ei tarvitse myydä, se on päivänselvää.” (miksen usko sinua...) ”vain vaaleilla valitut päättäjät voivat vaikuttaa asian muuttamisesta (yksityistämisestä)” (sehän mua pelottaakin...)
Sari Näre (vihr.) ”Miksi salamyhkäisyys ja kiire?” Haluaa palauttaa asian käsittelyyn.
21.00 sali alkaa näyttää tyhjältä. Kaikki lehterille näkyvät valtuutetut ja Siitonen ovat kadonneet johonkin, vaikka puheet jatkuvat. Selitys löytyy pian: tv-kamerat lähtivät kuulemma juuri pois.
Sole Molander (kesk.): ”valtuutettu tulee saamaan parempaa tietoa yhtiön myötä” (siis mitä? jos nyt, kaupungin johtamana ei saa tietoa, miten sitten osakeyhtiöstä...)
Ilkka Hakalehto (pääk.sit.): Kumoaa Molanderin väitteen ja sanoo, että se tulisi olemaan juuri päinvastoin. ”Keskeinen kohta liikelaitosmallista on Siitosen toimesta jätetty pois esityksestä.”, ”Kuinka kysymättä konsernijohdolta (valtuusto) voidaan tehdä sopimuksia?”, ”Mihin valtuustoa enää tarvitaan jos kaikki yhtiöitetään?”, ”Vertailut muihin maihin on tahallaan jätetty huomiotta.”, ”Vihreä saa uuden merkityksen: tietämättömyys ja tyhmyys.”
Jan Vapaavuori (kok.) pitää uutiskatsauksen siitä, kuinka yhtiöittämisen puolesta on kirjoitettu Hesarissa, Iltalehdessä, Helsingin Uutisissa, minäkin päivänä. Puheenjohtaja muistuttaa Vapaavuorta pysymään asiassa, eli siinä, puoltaako hän asian palauttamista käsittelyyn. Vapaavuori ilmaisee, että kokoomuksen ryhmä ei puolla asian palautusta.
Summa summarum
Keskimäärin valtuutetut käyttivät kymmenen minuuttia puheenvuoroihinsa, joissa he toistivat samaa mieltä heidän kanssaan olevien mielipiteitä ja puhuivat asian vierestä. Kaikki yhtiöittämisen puolestapuhujat selittivät samaa ulkoaopittua kaavaa taloudellisesta merkityksestä, joka papereiden mukaan on kuitenkin melko vähäinen. Itseasiassa:
hallinnossa, korjaamotoiminnoissa sekä tilojen ja järjestelmien käytössä säästettäisiin 0,4 Me vuodessa (joka säästettäisiin myös yhdistetyssä liikelaitosmallissa), henkilöstökuluissa säästettäisiin 0,6 – 0,9 Me hallinnon vähentämisellä (kuten myös liikelaitosmallissa), mutta laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että OY:n henkilöstö luultavasti nostaa suurempaa palkkaa ja koska STA:n kuskit saavat 3 % enemmän palkkaa kuin HKL:n, palkkoja pitäisi nostaa samalle tasolle tai saada liitot niskaan. STA:n varikkohenkilökunta saa 13 % huonompaa palkkaa kuin HKL:n, tämäkin pitäisi tasoittaa. 18-28 henkilön vähentäminen toisi säästöjä 1-1,5 Me.
Liiketoiminnassa: voimakkaan sopeutuksen mallissa tilikauden tuloksen arvioidaan muuttuvan vuonna 2006 voitolliseksi 0,2 Me ja lievän sopeutuksen mallissa vuonna 2007 0,3 Me.
Tämä on mielenkiintoinen matematiikka, sillä jos yhteensä 3,9 Me tappioista vähennetään maksimisäästöt, jää silti jäljelle 1,1 Me tappiota. Miten uusi yhtiö siis saisi säästöjen päälle voittoa1,3 Me markkinoilla, joilla hinnat on dumpattu? Ja vieläpä vuoden sisällä, ilman että on vielä suunniteltu toimenpiteitä, joilla joukkoliikenteen kannattavuutta ja käyttöastetta nostettaisiin 1,3 Me verran!?! Kertokaa minulle tämä te, joilla ne salaiset liitteet on käytössä. Vai löytyykö sieltäkään tarkkoja suunnitelmia tai laskelmia aiheesta?
Jos jaksoit lukea koko kirjoituksen, lähetä sähköpostia minulle, niin lähetän sinulle papukaijamerkkinä postitse tähtisadetikkuja!
Silminnäkijä valtuuston lehterillä
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen keskiyöllä HKL-bussiliikenteen ja Suomen Turistiauton yhtiöittämisen puolesta äänin 53-32. Yhtiöittämistä osakeyhtiöksi vastustivat vain sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto, sekä pari riveistä irronnutta muiden puolueiden edustajaa.
Keskustelua hallitsivat nk. porvariliittymän taloudelliset puolustelut, joissa tosiaan keskityttiin vain rahaan, ei palvelun kehittymiseen tai ihmisiin. Fuusiota yhtiöksi vastustaneiden pääargumentiksi nousi kaupunginhallituksen puutteellinen valmistelu ja esittely. Esittelyteksti, joka minullakin oli käsissäni, sisälsi salaisia asiakirjoja, joihin valtuutet olivat päässeet tutustumaan vasta maanantaina, useiden pyyntöjen jälkeen. Valmistelussa alustettiin, että fuusion eri vaihtoehtoja, eli yhdistämistä yhtiöksi tai joukkoliikennekeskukseksi on vertailtu, mutta esittelyssä ei lainkaan kerrottu joukkoliikennekeskuksen mahdollisista hyödyistä, vaan keskityttiin pelkkiin yhtiöittämisen hyviin puoliin. Ernst&Young oli tehnyt myös selvityksen, jossa se totesi yhtiöittämisen parhaan puolen olevan se, että näin toiminta saadaan kauemmaksi kaupungin päätöksenteosta, itsenäisemmäksi ja nopeammaksi.
Vihreät puhuivat jatkuvasti, että yhtiöittäminen ei millään tavalla vähennä kaupungin päätösvaltaa yhtiöön, koska se pysyy edelleen omistajana ja että lippujen hinnat eivät edelleenkään olisi yhtiön määrättävissä. Vihreät eivät ilmeisesti tiedä miten osakeyhtiö toimii tai ovat täysin naiiveja. Hannele Luukkainen (vihr.) puhui lässyttäen ja alentaen valtuutetuille ja hoki, että miksi kaupunki myisi yhtiön kun se ei nytkään ole myynyt ja painotti, että se on valtuuston päätännän alla jos myydään (kuten tämäkin asia, mietin synkeästi mielessäni). Lisäksi Luukkainen selitti paatoksella, että maanantain lakko veti pohjan pois joukkoliikenteen luotettavuudelta, kun liikenne sujuikin niin mallikkaasti. Tässä vaiheessa yleisölehteri repesi nauruun ja sai nuhtelut puheenjohtajalta.
Kun asian käsittely alkoi, valtuutetut painelivat puheenvuoronappeja niin, että ihmettelen jos joku napeista ei rikkoutunut. Paavo Arhinmäen (vas.) ripeä visailusormi takasi hänelle yhden alkupään puheenvuoroista ja vaikka toisesta puolueesta onkin, olin ylpeä, että äänestin häntä aikoinaan valtuustoon, niin hyvin hän puhui. Itseasiassa, Paavo puhui täsmälleen samat asiat, joista tässä blogissa olen kirjoittanut (ehkä hän on lukijani?), muistuttaen, että jos yhtiöttäminen on ainoa ratkaisu, miksi STA:lla osakeyhtiönä menee huonosti? Lisäksi hän kummasteli vihreiden lähtemistä tähän hätäratkaisuun ja pyysi valtuutettuja estämään sinileväilmiön etenemisen (minun lanseeraamani sekin käsite... ehkä me vain ajattelemme täysin identtisesti tästä asiasta?)
Ihmetystä aiheuttivat suuresti yhtiöittämisen puolestapuhujien hätäily ja paniikki siitä, että jos nyt ei tehdä tätä, kaikki kaatuu. Salailu, hätäiset ratkaisut ja asian kiirehtiminen ilman kunnollista valmistelua ja vertailuja kansallisiin (Vantaa, Espoo), pohjoismaisiin (Ruotsi, Tanska) tai kansainvälisiin (Englanti) samanlaisiin malleihin, antaa väkisinkin sen kuvan, että tämä asia haluttiin viedä läpi ennen kuin sitä ehditään kunnolla edes katsoa.
Yritin koko kokouksen ajan pitää itseni objektiivisena: onhan mahdollista, että olen muodostanut mielipiteeni väärin perustein ja yhtiöittäminen olisi oikeasti parempi vaihtoehto. En halua olla yksi niistä muutosvastarinnan esimerkkitapauksista, jotka kieltäytyvät ajattelemasta vaihtoehtoja vain periaatesyistä. Mutta niin puolustajien kuin vastustajienkin puheenvuorot vakuuttivat minut siitä, että tässä ollaan tekemässä päätöksiä puutteellisin tiedoin ja väärin perustein.
Pyrin saamaan tälle sivulle muistiinpanoni kokouksesta mahdollisimman pian. Sieltä ovat luettavissa valtuutettujen puheenvuoroista poimitut kommentit, joita lehdistä tuskin saa lukea.
Lopuksi kiitos kaupunginkanslian upealle henkilökunnalle.
Keskustelua hallitsivat nk. porvariliittymän taloudelliset puolustelut, joissa tosiaan keskityttiin vain rahaan, ei palvelun kehittymiseen tai ihmisiin. Fuusiota yhtiöksi vastustaneiden pääargumentiksi nousi kaupunginhallituksen puutteellinen valmistelu ja esittely. Esittelyteksti, joka minullakin oli käsissäni, sisälsi salaisia asiakirjoja, joihin valtuutet olivat päässeet tutustumaan vasta maanantaina, useiden pyyntöjen jälkeen. Valmistelussa alustettiin, että fuusion eri vaihtoehtoja, eli yhdistämistä yhtiöksi tai joukkoliikennekeskukseksi on vertailtu, mutta esittelyssä ei lainkaan kerrottu joukkoliikennekeskuksen mahdollisista hyödyistä, vaan keskityttiin pelkkiin yhtiöittämisen hyviin puoliin. Ernst&Young oli tehnyt myös selvityksen, jossa se totesi yhtiöittämisen parhaan puolen olevan se, että näin toiminta saadaan kauemmaksi kaupungin päätöksenteosta, itsenäisemmäksi ja nopeammaksi.
Vihreät puhuivat jatkuvasti, että yhtiöittäminen ei millään tavalla vähennä kaupungin päätösvaltaa yhtiöön, koska se pysyy edelleen omistajana ja että lippujen hinnat eivät edelleenkään olisi yhtiön määrättävissä. Vihreät eivät ilmeisesti tiedä miten osakeyhtiö toimii tai ovat täysin naiiveja. Hannele Luukkainen (vihr.) puhui lässyttäen ja alentaen valtuutetuille ja hoki, että miksi kaupunki myisi yhtiön kun se ei nytkään ole myynyt ja painotti, että se on valtuuston päätännän alla jos myydään (kuten tämäkin asia, mietin synkeästi mielessäni). Lisäksi Luukkainen selitti paatoksella, että maanantain lakko veti pohjan pois joukkoliikenteen luotettavuudelta, kun liikenne sujuikin niin mallikkaasti. Tässä vaiheessa yleisölehteri repesi nauruun ja sai nuhtelut puheenjohtajalta.
Kun asian käsittely alkoi, valtuutetut painelivat puheenvuoronappeja niin, että ihmettelen jos joku napeista ei rikkoutunut. Paavo Arhinmäen (vas.) ripeä visailusormi takasi hänelle yhden alkupään puheenvuoroista ja vaikka toisesta puolueesta onkin, olin ylpeä, että äänestin häntä aikoinaan valtuustoon, niin hyvin hän puhui. Itseasiassa, Paavo puhui täsmälleen samat asiat, joista tässä blogissa olen kirjoittanut (ehkä hän on lukijani?), muistuttaen, että jos yhtiöttäminen on ainoa ratkaisu, miksi STA:lla osakeyhtiönä menee huonosti? Lisäksi hän kummasteli vihreiden lähtemistä tähän hätäratkaisuun ja pyysi valtuutettuja estämään sinileväilmiön etenemisen (minun lanseeraamani sekin käsite... ehkä me vain ajattelemme täysin identtisesti tästä asiasta?)
Ihmetystä aiheuttivat suuresti yhtiöittämisen puolestapuhujien hätäily ja paniikki siitä, että jos nyt ei tehdä tätä, kaikki kaatuu. Salailu, hätäiset ratkaisut ja asian kiirehtiminen ilman kunnollista valmistelua ja vertailuja kansallisiin (Vantaa, Espoo), pohjoismaisiin (Ruotsi, Tanska) tai kansainvälisiin (Englanti) samanlaisiin malleihin, antaa väkisinkin sen kuvan, että tämä asia haluttiin viedä läpi ennen kuin sitä ehditään kunnolla edes katsoa.
Yritin koko kokouksen ajan pitää itseni objektiivisena: onhan mahdollista, että olen muodostanut mielipiteeni väärin perustein ja yhtiöittäminen olisi oikeasti parempi vaihtoehto. En halua olla yksi niistä muutosvastarinnan esimerkkitapauksista, jotka kieltäytyvät ajattelemasta vaihtoehtoja vain periaatesyistä. Mutta niin puolustajien kuin vastustajienkin puheenvuorot vakuuttivat minut siitä, että tässä ollaan tekemässä päätöksiä puutteellisin tiedoin ja väärin perustein.
Pyrin saamaan tälle sivulle muistiinpanoni kokouksesta mahdollisimman pian. Sieltä ovat luettavissa valtuutettujen puheenvuoroista poimitut kommentit, joita lehdistä tuskin saa lukea.
Lopuksi kiitos kaupunginkanslian upealle henkilökunnalle.
15.9.04
Risteysristikko
Tänään aamuyöllä Helsingissä on maalattu ensimmäiset risteysristikot Kolmen sepän patsaalle ja Tullinpuomille Mannerheimintielle. Vuoteen 2006 kestävällä kokeilulla yritetään saada ruuhka-aikojen tukkeutuneita risteyksiä toimimaan paremmin maalamalla risteyksiin se alue, johon pysähtymällä tukkii koko risteävän liikenteen. Jos kokeilu toimii, risteysristikko otetaan pysyväksi osaksi Suomen tieliikenteen merkistöä. (MTV3 15.9.04)
Toisenlaista ristikkomenoa tullaankin sitten tänään näkemään valtuuston kokouksessa, jossa päätetään liikennelaitoksen yhtiöittämisestä. Minä olen lehterillä seuraamassa silmä kovana, että saadaanko siellä mitään aikaiseksi suuntaan tai toiseen. Mielenkiinnolla seuraan myös mitä vihreät valtuutetut sanovat, kun heidän kaupunginhallituksessa istuvat ”kerhotoverinsa” ovat vieneet heidät vähintäänkin arveluttavaan tilanteeseen hyppäämällä ns. porvarikelkkaan. Vaihtoehtoja ei oikeastaan ole kuin se todennäköisin: vihreät valtuutetut sättivät liittoystävänsä ja kääntävät kelkan. Joka on täysin holtitonta, mutta myös onneksi tällä kerralla meidän etujemme mukaista.
Toisenlaista ristikkomenoa tullaankin sitten tänään näkemään valtuuston kokouksessa, jossa päätetään liikennelaitoksen yhtiöittämisestä. Minä olen lehterillä seuraamassa silmä kovana, että saadaanko siellä mitään aikaiseksi suuntaan tai toiseen. Mielenkiinnolla seuraan myös mitä vihreät valtuutetut sanovat, kun heidän kaupunginhallituksessa istuvat ”kerhotoverinsa” ovat vieneet heidät vähintäänkin arveluttavaan tilanteeseen hyppäämällä ns. porvarikelkkaan. Vaihtoehtoja ei oikeastaan ole kuin se todennäköisin: vihreät valtuutetut sättivät liittoystävänsä ja kääntävät kelkan. Joka on täysin holtitonta, mutta myös onneksi tällä kerralla meidän etujemme mukaista.
Yhteinen mummi
Suomen isovanhemmat ry ylläpitää ja edistää yhteistyötä ja verkottumista isovanhempien, vanhempien ja lasten parhaaksi, tuomalla mummit lasten luo. Yhdistyksen jäsenistö koostuu isovanhempi-ikäisistä ihmisistä, jotka kaipaavat sukupolven välistä vaikuttamista. Yhdistyksen jäsenet käyvät luokissa leikittämässä, kirjastossa lukemassa satuja, kokkaamassa ja mitä luovaa ja hauskaa nyt vanhempi lapsen kanssa voi tehdä. (UD 15.9.04)
Aivan loistava idea! Liian moni lapsi jää vaille sitä viisautta ja läsnäoloa, jota isovanhempi pystyy tarjoamaan. Vapaaehtoismummeilta tämänkin arvokkaan opin saa ja lapset oppivat kunnioittamaan vanhuksia ja oppivat nauttimaan ikäpolvien kirjosta. Minä aina pienenä pyysin mummiani kertomaan ”ennenvanhaisia” ja mummi kertoi. Isovanhukset ovat aarre, aivan liian vähän arvostettu sellainen.
Aivan loistava idea! Liian moni lapsi jää vaille sitä viisautta ja läsnäoloa, jota isovanhempi pystyy tarjoamaan. Vapaaehtoismummeilta tämänkin arvokkaan opin saa ja lapset oppivat kunnioittamaan vanhuksia ja oppivat nauttimaan ikäpolvien kirjosta. Minä aina pienenä pyysin mummiani kertomaan ”ennenvanhaisia” ja mummi kertoi. Isovanhukset ovat aarre, aivan liian vähän arvostettu sellainen.
13.9.04
Yskivä joukkoliikenne
Lakkoaamun tunnelmissa on nyt hyvä hieman tutustua siihen, mitä joukkoliikenteen hyväksi olisi tehtävissä ilman yhtiöittämistä, joka vaikuttaa olevan taas yksi näistä patenttiratkaisuista, jotka eivät tuo todellista hyötyä. Ihmiset ovat suhtautuneet mukavan positiivisesti lakkoon: ymmärretään, että kuljettajien pitää saada puolustaa oikeuksiaan.
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on työryhmä, nimeltä Joukkoliikenne nousuun!, jonka mietintö on luovutettu ministeri Luhtaselle.
Poimintoja:
Alueellinen liikenteenkehitys, poikittaislinjojen kehittäminen ja kulkuneuvoista toiseen vaihtamisen helpottaminen. Siinä peruslinja.
Työsuhdelippu parantaisi joukkoliikenteen houkuttelelevuutta. Työntekijä maksaisi 75 % ja työnantaja 25 % lipun hinnasta. Verotusarvo olisi tuo 75 % osuus. Ajoitukseksi on kaavailtu 2005-2007 ja kustannuksiksi: verotulojen laskennallinen lasku 6 Me, lipputulojen kasvu 3 Me ja yhteiskuntataloudelliset hyödyt 23 Me. Kuulostaa siis hyvältä uudistukselta vaikka tuloja ja menoja ei olekaan tarkemmin eritelty.
Liikenteen hinnoittelulla olisi työryhmän mukaan mahdollista lisätä voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. Tämä tarkoittaisi ns. sujuvuusmaksua, jota autoilija maksaisi sen mukaan missä ja mihin aikaan liikkuu. Tämä projekti suunniteltaisiin 2005-07, pilotoitaisiin 08-09 ja toteutettaisiin 2010. Suomeksi: tietulli, mutta sähköisesti seurannalla. Minä en tunne ajatusta kovin mukavaksi, että ”isoveli” valvoo missä liikumme autoillamme... ja että maksaisimme entistä enemmän autoilusta, kun työryhmä ei ole edes osannut laskea kyseiselle ehdotukselle meno- tai tulolaskelmia.
Asiamies Tiina Pasuri on jättänyt kyseisestä ruuhkamaksusta hyvän vastalauseen, jossa kerrotaan, kuinka ruuhkamaksun käyttöönotto olisi käytännössä pääkaupunkiseudulle kohdistettava ylimääräinen vero, joka nostaisi seudun korkeaa kustannustasoa. Vaikka valtakunnallista liikenteen maksutaakkaa ei nostettaisikaan, sen verorasitus kohdistuisi liikaa nimenomaan vilkkaimmin liikennöidylle pääkaupunkiseudulle. Hyvä Tiina.
Koko mietintö löytyy Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta pdf-tiedostona, eli TÄÄLTÄ.
Kuulumisia:
Lauantai Vuosaaren Columbuksessa oli hieno keikka. Aurinko paistoi, jaettiin hernesoppaa ja oli vaikea nähdä yhtään ihmistä jolla ei olisi ollut ruusua kädessä kun kauppakeskuksessa käveli. Hyvä vastaanotto, vaikka tietysti pariin kertaa piti vääntää kättä siitä, että onko mitään järkeä edes yrittää vaikuttaa yhteisiin asioihin, kun "niihin ei kuitenkaan mitään muutosta tule". Taisin saada yli-innokkaan leiman otsaani kun väitin, että eihän tässä nyt voi laakereilleenkaan heittäytyä ja odottaa että asiat menevät huonompaan suuntaan. Ei kaikkien tarvitse barrikaadeille nousta, mutta ehkä vähän voi tsempata niitä jotka viitsivät sinne kavuta kaiken turhuuden uhallakin? Hyvää dialogia ja hyvä mieli :)
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on työryhmä, nimeltä Joukkoliikenne nousuun!, jonka mietintö on luovutettu ministeri Luhtaselle.
Poimintoja:
Alueellinen liikenteenkehitys, poikittaislinjojen kehittäminen ja kulkuneuvoista toiseen vaihtamisen helpottaminen. Siinä peruslinja.
Työsuhdelippu parantaisi joukkoliikenteen houkuttelelevuutta. Työntekijä maksaisi 75 % ja työnantaja 25 % lipun hinnasta. Verotusarvo olisi tuo 75 % osuus. Ajoitukseksi on kaavailtu 2005-2007 ja kustannuksiksi: verotulojen laskennallinen lasku 6 Me, lipputulojen kasvu 3 Me ja yhteiskuntataloudelliset hyödyt 23 Me. Kuulostaa siis hyvältä uudistukselta vaikka tuloja ja menoja ei olekaan tarkemmin eritelty.
Liikenteen hinnoittelulla olisi työryhmän mukaan mahdollista lisätä voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. Tämä tarkoittaisi ns. sujuvuusmaksua, jota autoilija maksaisi sen mukaan missä ja mihin aikaan liikkuu. Tämä projekti suunniteltaisiin 2005-07, pilotoitaisiin 08-09 ja toteutettaisiin 2010. Suomeksi: tietulli, mutta sähköisesti seurannalla. Minä en tunne ajatusta kovin mukavaksi, että ”isoveli” valvoo missä liikumme autoillamme... ja että maksaisimme entistä enemmän autoilusta, kun työryhmä ei ole edes osannut laskea kyseiselle ehdotukselle meno- tai tulolaskelmia.
Asiamies Tiina Pasuri on jättänyt kyseisestä ruuhkamaksusta hyvän vastalauseen, jossa kerrotaan, kuinka ruuhkamaksun käyttöönotto olisi käytännössä pääkaupunkiseudulle kohdistettava ylimääräinen vero, joka nostaisi seudun korkeaa kustannustasoa. Vaikka valtakunnallista liikenteen maksutaakkaa ei nostettaisikaan, sen verorasitus kohdistuisi liikaa nimenomaan vilkkaimmin liikennöidylle pääkaupunkiseudulle. Hyvä Tiina.
Koko mietintö löytyy Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta pdf-tiedostona, eli TÄÄLTÄ.
Kuulumisia:
Lauantai Vuosaaren Columbuksessa oli hieno keikka. Aurinko paistoi, jaettiin hernesoppaa ja oli vaikea nähdä yhtään ihmistä jolla ei olisi ollut ruusua kädessä kun kauppakeskuksessa käveli. Hyvä vastaanotto, vaikka tietysti pariin kertaa piti vääntää kättä siitä, että onko mitään järkeä edes yrittää vaikuttaa yhteisiin asioihin, kun "niihin ei kuitenkaan mitään muutosta tule". Taisin saada yli-innokkaan leiman otsaani kun väitin, että eihän tässä nyt voi laakereilleenkaan heittäytyä ja odottaa että asiat menevät huonompaan suuntaan. Ei kaikkien tarvitse barrikaadeille nousta, mutta ehkä vähän voi tsempata niitä jotka viitsivät sinne kavuta kaiken turhuuden uhallakin? Hyvää dialogia ja hyvä mieli :)
10.9.04
Vaalityötä puolin ja toisin
Vaalikoneen tunnukset räpsähtivät eilen sähköpostiin. Vastaaminen jännittää jo etukäteen. En pidä pätkän vertaa vaalikoneista. Liian usein ne ovat lähinnä harhaanjohtavia, eivätkä kartoita oikeita asioita. Ehkä kunnallisvaaleissa ne toimivat paremmin, koska asiat ovat helpommin jäsenneltävissä kun ne ovat jokaisen arkipäivää. Jotain, joka opin eduskuntavaalien aikaan sivustakatsojana on se, että vaalikoneen kysymyksiin pitää vastata yksin. Jos kaveri on edes vieressä, omat mielipiteet ja painotukset alkavat taipua sen mukaan mitä seura on mieltä. Eli sulkeudun jonain päivänä luolaani ja vastaan fiilispohjalta kaikkiin. Vaaranahan on se, että ajankohtaiset asiat ovat yleensä enemmän mielessä ja painottaa niitä, vaikka todellisuudessa pitkällä tähtäimellä jokin toinen alue olisi paljon tärkeämpi.
Huomenna aamulla olisi edessä vaalityötä Vuosaaren Columbuksessa 11-13. Tiedossa varmaankin ruusujen ja tilapäisen vaalimateriaalin jakoa. En käsitä, miksi numeroiden pitää tulla vasta 23.9. Kuukautta ennen vaaleja vasta saa materiaalin valmiiksi ja painatukset vievät oman aikansa... Typerää. Jos on lähdössä ehdolle, kyllä siitä voisi olla varma kahta kuukautta aikaisemmin. Sanon minä.
Saa nähdä kuinka samanlaisia puolueiden kampanjat tänä vuonna ovat. Pääteemathan ovat jo selvät: kaikkia paitsi perussuomalaiset ajavat pääteemanaan peruspalveluja ja niiden toimivuutta. Hesarin lehtijutussa 8.9. vasemmistoliiton punainen ”lintu” oli oudosti vaihtanut väriä vihreäksi. En tiedä onko kyseessä painovirhe, vai taktinen muutos, joka vihjailee tulevasta. Nettisivuilla kaikki on vielä punaista, mutta lehtijutussa vasemmistoliiton Sirpa Vanhanen vihjailee, että he aikovat säväyttää mainonnassa tänä vuonna.
p.s. Ja se HKL:n lakko alkaa maanantaina aamulla 03.00...
Huomenna aamulla olisi edessä vaalityötä Vuosaaren Columbuksessa 11-13. Tiedossa varmaankin ruusujen ja tilapäisen vaalimateriaalin jakoa. En käsitä, miksi numeroiden pitää tulla vasta 23.9. Kuukautta ennen vaaleja vasta saa materiaalin valmiiksi ja painatukset vievät oman aikansa... Typerää. Jos on lähdössä ehdolle, kyllä siitä voisi olla varma kahta kuukautta aikaisemmin. Sanon minä.
Saa nähdä kuinka samanlaisia puolueiden kampanjat tänä vuonna ovat. Pääteemathan ovat jo selvät: kaikkia paitsi perussuomalaiset ajavat pääteemanaan peruspalveluja ja niiden toimivuutta. Hesarin lehtijutussa 8.9. vasemmistoliiton punainen ”lintu” oli oudosti vaihtanut väriä vihreäksi. En tiedä onko kyseessä painovirhe, vai taktinen muutos, joka vihjailee tulevasta. Nettisivuilla kaikki on vielä punaista, mutta lehtijutussa vasemmistoliiton Sirpa Vanhanen vihjailee, että he aikovat säväyttää mainonnassa tänä vuonna.
p.s. Ja se HKL:n lakko alkaa maanantaina aamulla 03.00...
9.9.04
Blogit - ruohonjuuritason journalismia
Tämän päivän IT-viikossa on huomioitu juuri perustettu Kallioblogi ja juttuun on haastateltu yhtä Kallioblogin perustajista SchizoBlogin Janne Toivoniemeä ja Pinserin Sami Köykkää.
Artikkelissa kerrotaan, kuinka New Yorkin yliopiston professori Jay Rosen on mainostanut blogeja ilmentymäksi demokraattisesta journalismista. Jenkeissähän blogeja käytetään ahkerasti kertomaan esimerkiksi politiikasta se, mitä valtamedia ei kerro. Ruohonjuuritasoa kyllä, mutta myös uudella tavalla syventävää tietoa uutisoiduista asioista. Köykkä sanoo, ettei Suomessa ole juurikaan poliittista kommentointia harjoittavia blogeja, lukuunottamatta poliitikkojen omia. Köykän mukaan journalismikin on usein kaukana blogeista.
Ehkä journalismin käsitteen pitää nyt vain mukautua maailman menoon?
Kallioblogissa mukana olevan Visukintun Jarkko Koskisen mukaan blogin serveri on surullisesti juuri tänään, 15 minuutin julkisuuden aikana, alhaalla. Joskaan lehtijutussa ei edes ole kotisivuosoitetta Kallioblogiin... mikä on hieman arveluttavaa koko jutun kannalta.
Haluatko lukea lehtijutun? Klikkaa TÄSTÄ skannattuun versioon.
Artikkelissa kerrotaan, kuinka New Yorkin yliopiston professori Jay Rosen on mainostanut blogeja ilmentymäksi demokraattisesta journalismista. Jenkeissähän blogeja käytetään ahkerasti kertomaan esimerkiksi politiikasta se, mitä valtamedia ei kerro. Ruohonjuuritasoa kyllä, mutta myös uudella tavalla syventävää tietoa uutisoiduista asioista. Köykkä sanoo, ettei Suomessa ole juurikaan poliittista kommentointia harjoittavia blogeja, lukuunottamatta poliitikkojen omia. Köykän mukaan journalismikin on usein kaukana blogeista.
Ehkä journalismin käsitteen pitää nyt vain mukautua maailman menoon?
Kallioblogissa mukana olevan Visukintun Jarkko Koskisen mukaan blogin serveri on surullisesti juuri tänään, 15 minuutin julkisuuden aikana, alhaalla. Joskaan lehtijutussa ei edes ole kotisivuosoitetta Kallioblogiin... mikä on hieman arveluttavaa koko jutun kannalta.
Haluatko lukea lehtijutun? Klikkaa TÄSTÄ skannattuun versioon.
8.9.04
HKL lakkoon, kiitos vihreiden
Keskustelua herättänyt HKL:n ja Suomen Turistiauton yhdistäminen ja muuttaminen osakeyhtiöksi johtaa todennäköisesti HKL:n henkilöstön lakkoon. Lakko ajoitetaan kunnanvaltuuston keskiviikon 15.9. kokouksen tienoille. Valtuuston kokouksessa tehdään periaatepäätös yhtiöittämisestä. Asia ratkesi viime maanantaina kaupunginhallituksessa, jossa vihreät lopulta asettuivat kokoomuksen taakse, sosiaalidemokraattien liikelaitosmallia vastaan. Vasemmistoliitto kannatti demareita, mutta esitys hävittiin 11-4.
Uutispäivä Demarissa Demarien valtuustoryhmän puheenojohtaja Maija Anttila kertoo, että asian palauttamista ja valmistelua uudelleen liikelaitosmallin mukaisesti tullaan esittämään valtuuston kokouksessa. Anttila näkee yhdistämisen uhkana sen, että vaikka sekä HKL että Suomen turistiauto ovat kaupungin omistuksessa, yhtiöittäminen siirtäisi toiminnan osakeyhtiön lainalaisuuksien ja reunaehtojen mukaan toimivaksi. Joukkoliikennelaitoksena toiminta pysyisi lähellä joukkoliikennelautakuntaa ja kaupungin valtuuston ja –hallituksen päätöksentekoa.
Yhtiöittämisen pahin uhkakuva ja todennäköinen seuraus on se, että toiminta myytäisiin lopulta ulos. Kuten ruotsissa ja tanskassa on tehty. Tämä ei palvelisi kaupunkilaisia yhtä hyvin ja onkin ihmeellistä, että vihreät taas peesaavat kokoomusta vaikka kovasti muka ovat turvaamassa peruspalveluja. On totta, että bussiliikenne tekee tappiota (HKL 1,5 milj. euroa, ST 2,4 milj. euroa), mutta tilanne tuskin paranee sillä, että palvelu viedään kauemmas kaupungin päätöksentekoa.
On muuten esitetty arvailuja, että valtuuston kokouksessa vihreät alkavat rakoilemaan tahallaan, jotta pääsevät luistamaan taas päätösvastuustaan ja lepertelevät kansalle, kuinka he vastustivat sittenkin liikelaitosmallia vaikka todellisuudessa ratkaisivat päätöksen asettumalla kokoomuksen taakse. Onko kaksinaamaisuudella rajaa? Ja kauanko takinkääntäjät voivat äänestäjää kusettaa? Todella todella vahingollista kaupungin politiikalle ja yleiselle politiikan arvostukselle, että yksi porukka rempoilee ilman mitään linjaa tai uskollisuutta niille, jotka heitä ovat äänestäneet.
Omana tarkoituksena on mennä lehtereille seuraamaan valtuuston kokousta 15.9. klo 18 Sofiankatu 3. Kaikille kaupunkilaisille avointa päätöksentekoa. Läpi käydään myös valtuutettujen aloitteita, eli poliittista jargonia luvassa mielinmäärin.
Uutispäivä Demarissa Demarien valtuustoryhmän puheenojohtaja Maija Anttila kertoo, että asian palauttamista ja valmistelua uudelleen liikelaitosmallin mukaisesti tullaan esittämään valtuuston kokouksessa. Anttila näkee yhdistämisen uhkana sen, että vaikka sekä HKL että Suomen turistiauto ovat kaupungin omistuksessa, yhtiöittäminen siirtäisi toiminnan osakeyhtiön lainalaisuuksien ja reunaehtojen mukaan toimivaksi. Joukkoliikennelaitoksena toiminta pysyisi lähellä joukkoliikennelautakuntaa ja kaupungin valtuuston ja –hallituksen päätöksentekoa.
Yhtiöittämisen pahin uhkakuva ja todennäköinen seuraus on se, että toiminta myytäisiin lopulta ulos. Kuten ruotsissa ja tanskassa on tehty. Tämä ei palvelisi kaupunkilaisia yhtä hyvin ja onkin ihmeellistä, että vihreät taas peesaavat kokoomusta vaikka kovasti muka ovat turvaamassa peruspalveluja. On totta, että bussiliikenne tekee tappiota (HKL 1,5 milj. euroa, ST 2,4 milj. euroa), mutta tilanne tuskin paranee sillä, että palvelu viedään kauemmas kaupungin päätöksentekoa.
On muuten esitetty arvailuja, että valtuuston kokouksessa vihreät alkavat rakoilemaan tahallaan, jotta pääsevät luistamaan taas päätösvastuustaan ja lepertelevät kansalle, kuinka he vastustivat sittenkin liikelaitosmallia vaikka todellisuudessa ratkaisivat päätöksen asettumalla kokoomuksen taakse. Onko kaksinaamaisuudella rajaa? Ja kauanko takinkääntäjät voivat äänestäjää kusettaa? Todella todella vahingollista kaupungin politiikalle ja yleiselle politiikan arvostukselle, että yksi porukka rempoilee ilman mitään linjaa tai uskollisuutta niille, jotka heitä ovat äänestäneet.
Omana tarkoituksena on mennä lehtereille seuraamaan valtuuston kokousta 15.9. klo 18 Sofiankatu 3. Kaikille kaupunkilaisille avointa päätöksentekoa. Läpi käydään myös valtuutettujen aloitteita, eli poliittista jargonia luvassa mielinmäärin.
7.9.04
Pyhä spåra?
Koska hirvittävä kiire pukkaa päälle enkä ehdi kirjoittamaan mitään, tässä ennakkonäytöksessä vakioränkytykseni Helsingin Demarinuorten Duuni-lehteen, joka ilmestyy piakkoin.
Kaikki kohkaavat jatkuvasti joukkoliikenteestä ja sen kehittämisestä. Minä myös. Onhan se nyt kumma, kun ei saada liikennettä toimimaan ja tehdään jatkuvasti tilannetta pahentavia päätöksiä hintojen nostosta vuorojen harventamiseen. Ikään kuin kallis hinta ja huono tuote olisi kannustanut ketään koskaan mihinkään!
Se ryhmä joka usein vaietaan kuoliaaksi joukkoliikennehuuman valtaaman ihmisjoukon lynkkauksen pelossa, ovat autoilijat. Vuoden 2003 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä 220 000 autoa. Eli jos helsinkiläisiä on 559 330, melkein puolet omistaa auton ja voisin väittää, että loput puolet käyttävät näiden omistajien palveluksia kun kyytiä tarvitsevat vaikkapa Ikeaan. Kuinka kauan näin suurta massaa voidaan olla huomioimatta? Keppiähän autoilijalle tarjotaan joka päivä: ollaan maksullistamassa liityntäpysäköintiä, melkein laskettiin sisääntuloväylien nopeusrajoitukset neljäänkymmeneen ja katsotaan nenän vartta pitkin, kun selittää, että tällä hetkellä on halvempaa autoilla kuin käyttää julkista liikennettä. Mukavuudesta nyt puhumattakaan. Lisäksi virheät... korjaan, vihreät yrittävät kovaa vauhtia saada meille tietulleja. Suuren maailman tyyliin katsokaas. Tietulleja? Eikö riitä, että maksamme hirvittäviä autoveroja niin, ettei autokantamme ikinä pääse kunnolla uusiutumaan turvalliseksi, bensaveroja, vakuutuksia ja riistoparkkimaksuja ja nyt vielä pitäisi maksaa tietulleja?
Joukkoliikenne on hieno asia, mutta meidänkin kaupungissamme elää joukko ihmisiä, jotka eivät sitä käyttäisi vaikka se olisi ilmaista. Keskustan tukkoisuuskin on pitkälti naapurikuntiemme ansiota. Syljeskelevätkö autoilijat pyöräilijän päälle? Toisinpäin olen useinkin nähnyt tämän tapahtuvan. Meillä ei oikein taida olla varaa nousta korkealle ylemmyydentunnon jalustalle varmoina omien elämäntapojemme oikeellisuudesta. Tämän kokoisessa kaupungissa on pakko ottaa erilaisuus huomioon. Panostetaan joukkoliikenteeseen ja rakennetaan vain kunnollisia pyöräteitä, mutta ei halveksuta niitä 220 000 stadilaista, joilla auto on.
Kaikki kohkaavat jatkuvasti joukkoliikenteestä ja sen kehittämisestä. Minä myös. Onhan se nyt kumma, kun ei saada liikennettä toimimaan ja tehdään jatkuvasti tilannetta pahentavia päätöksiä hintojen nostosta vuorojen harventamiseen. Ikään kuin kallis hinta ja huono tuote olisi kannustanut ketään koskaan mihinkään!
Se ryhmä joka usein vaietaan kuoliaaksi joukkoliikennehuuman valtaaman ihmisjoukon lynkkauksen pelossa, ovat autoilijat. Vuoden 2003 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä 220 000 autoa. Eli jos helsinkiläisiä on 559 330, melkein puolet omistaa auton ja voisin väittää, että loput puolet käyttävät näiden omistajien palveluksia kun kyytiä tarvitsevat vaikkapa Ikeaan. Kuinka kauan näin suurta massaa voidaan olla huomioimatta? Keppiähän autoilijalle tarjotaan joka päivä: ollaan maksullistamassa liityntäpysäköintiä, melkein laskettiin sisääntuloväylien nopeusrajoitukset neljäänkymmeneen ja katsotaan nenän vartta pitkin, kun selittää, että tällä hetkellä on halvempaa autoilla kuin käyttää julkista liikennettä. Mukavuudesta nyt puhumattakaan. Lisäksi virheät... korjaan, vihreät yrittävät kovaa vauhtia saada meille tietulleja. Suuren maailman tyyliin katsokaas. Tietulleja? Eikö riitä, että maksamme hirvittäviä autoveroja niin, ettei autokantamme ikinä pääse kunnolla uusiutumaan turvalliseksi, bensaveroja, vakuutuksia ja riistoparkkimaksuja ja nyt vielä pitäisi maksaa tietulleja?
Joukkoliikenne on hieno asia, mutta meidänkin kaupungissamme elää joukko ihmisiä, jotka eivät sitä käyttäisi vaikka se olisi ilmaista. Keskustan tukkoisuuskin on pitkälti naapurikuntiemme ansiota. Syljeskelevätkö autoilijat pyöräilijän päälle? Toisinpäin olen useinkin nähnyt tämän tapahtuvan. Meillä ei oikein taida olla varaa nousta korkealle ylemmyydentunnon jalustalle varmoina omien elämäntapojemme oikeellisuudesta. Tämän kokoisessa kaupungissa on pakko ottaa erilaisuus huomioon. Panostetaan joukkoliikenteeseen ja rakennetaan vain kunnollisia pyöräteitä, mutta ei halveksuta niitä 220 000 stadilaista, joilla auto on.
3.9.04
Autoilija anna rahaa
Demari uutisoi tänään siitä, kuinka tuhat ilmaista parkkiruutua odottaa autoja Helsingissä. Etäpysäköintipaikat kun vain sattuvat jakautumaan epätasaisesti: jotkut seisovat tyhjillään ja jotkut ovat tukossa heti aamutuimaan. Kulosaaren, Herttoniemen ja Siilitien metroasemien paikat ovat yleensä aina täynnä. Ihmiset vaihtavat mielummin junaan tai metroon, kuin bussiin. Vuosaari, Kilo, Tuomarinkylä ja Kauklahti ovat jatkuvassa vajaakäytössä. Tulevaisuudessa erityisen paljon etäparkkipaikkoja tullaan suunnittelemaan mahdollisen tulevan Marja-radan varteen.
Jostain kumman syystä kaupunki harkitsee esimerkiksi Malmin suositun etäpysäköintialueen maksullistamista. Valitetaan kun ei käytetä, mutta jos käytetään, laitetaan maksulliseksi? Kaupungilla tuppaa olemaan tämä kannustuspolitiikka hieman hakusessa. Pitäisi oikeasti päättää pikkuhiljaa, että halutaanko kaupunkilaisia kannustaa vai rankaista. Ja jos päätetään rankaista, ei sitten itketä kun pysäköintialue tyhjenee.
Kuulumisia:
Kävin ystävän kanssa keskiviikkona katsomassa Korjaamo Barissa ensimmäisen Impromotion -klubin. Vatsalihakset saivat käkätystreeniä, kun ryhmä nyhjäisi tyhjästä lauluja, kuten rakkauslaulun jeesusteipistä ja muita huimia aiheita ja tyylejä, joita yleisö antoi. Klubi on jokaisen parillisen viikon keskiviikkona Korjaamolla 19-21 (Töölönkatu 51 B, spårahalleilla).
Huomenna olisi tiedossa Haagan markkinat, jossa pitäisi tehdä hieman vaalityötä. Joutuu hieman soveltamaan, koska vaalimateriaali on jumittunut johonkin ja täytyy pärjätä pelkällä hymyllä ja juttelulla. Ilmeisesti klo 12-13 kunnallisvaaliehdokkaat saavat pitää minuutin puheen mikkiin, mutta koska kukaan ei tiedä kuinka paljon eri puolueiden ehdokkaita on tulossa, ei voi tietää ehtiikö puhumaan. Sitäpaitsi, kuka uskoo hetkeäkään, että yksikään poliitikko pystyisi puhumaan vain minuutin? Hah.
Sunnuntaina on haastattelu, jossa kohtaan kokoomuksen Ilari Iivosen. Joudumme leikkimieliseen ampumakilpailuun ja jutellaan kunnallisella tasolla ilmeisesti aseharrastuksesta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Joudun luultavasti kokemaan rökäletappion, sillä en ole ampunut ikuisuuksiin ja Iivonen ilmeisesti harrastaa aktiivisesti metsästystä... Tai ehkä siitä tulee juuri kolikon kaksi puolta: ampuminen sopii aktiiviharrastajille siinä missä nuorten naisten satunnaiseksi huviksikin. Toivon silti, että rekyylikammoni ei tee kovin nopeaa paluuta ja saan hyvän tuloksen! Jännittää...
Jostain kumman syystä kaupunki harkitsee esimerkiksi Malmin suositun etäpysäköintialueen maksullistamista. Valitetaan kun ei käytetä, mutta jos käytetään, laitetaan maksulliseksi? Kaupungilla tuppaa olemaan tämä kannustuspolitiikka hieman hakusessa. Pitäisi oikeasti päättää pikkuhiljaa, että halutaanko kaupunkilaisia kannustaa vai rankaista. Ja jos päätetään rankaista, ei sitten itketä kun pysäköintialue tyhjenee.
Kuulumisia:
Kävin ystävän kanssa keskiviikkona katsomassa Korjaamo Barissa ensimmäisen Impromotion -klubin. Vatsalihakset saivat käkätystreeniä, kun ryhmä nyhjäisi tyhjästä lauluja, kuten rakkauslaulun jeesusteipistä ja muita huimia aiheita ja tyylejä, joita yleisö antoi. Klubi on jokaisen parillisen viikon keskiviikkona Korjaamolla 19-21 (Töölönkatu 51 B, spårahalleilla).
Huomenna olisi tiedossa Haagan markkinat, jossa pitäisi tehdä hieman vaalityötä. Joutuu hieman soveltamaan, koska vaalimateriaali on jumittunut johonkin ja täytyy pärjätä pelkällä hymyllä ja juttelulla. Ilmeisesti klo 12-13 kunnallisvaaliehdokkaat saavat pitää minuutin puheen mikkiin, mutta koska kukaan ei tiedä kuinka paljon eri puolueiden ehdokkaita on tulossa, ei voi tietää ehtiikö puhumaan. Sitäpaitsi, kuka uskoo hetkeäkään, että yksikään poliitikko pystyisi puhumaan vain minuutin? Hah.
Sunnuntaina on haastattelu, jossa kohtaan kokoomuksen Ilari Iivosen. Joudumme leikkimieliseen ampumakilpailuun ja jutellaan kunnallisella tasolla ilmeisesti aseharrastuksesta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Joudun luultavasti kokemaan rökäletappion, sillä en ole ampunut ikuisuuksiin ja Iivonen ilmeisesti harrastaa aktiivisesti metsästystä... Tai ehkä siitä tulee juuri kolikon kaksi puolta: ampuminen sopii aktiiviharrastajille siinä missä nuorten naisten satunnaiseksi huviksikin. Toivon silti, että rekyylikammoni ei tee kovin nopeaa paluuta ja saan hyvän tuloksen! Jännittää...
1.9.04
Ay Ay Ayyyyy
Iltalehti valaisee meille, että ay-liike tarvitsee lisää erotiikkaa. Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n entinen johtaja Katriina Perkka-Jortikka julkaisi eilen kirjansa Näin bailaa ay-liike. Perkka-Jortikka haluaisi nähdä ay-liikkeessä enemmän erotiikkaa, jotta se säilyisi energisenä kansanliikkeenä, ja siitä tulisi ”rakkausliike”. Perkka-Jortikan mukaan niin kansanliikkeeseen kuin työpaikallekin kuuluu vahva eroottinen lataus draivin luojana. Haastattelunsa lopuksi Perkka-Jortikka tosin tunnustaa, ettei hänellä koskaan ollut hauskaa ay-liikkeessä.
On helppo tirskua uutiselle, kun kyseessä on henkilö, jonka sukunimi on Jortikka ja toimittajakaan ei jaksa olla herkuttelematta aiheella, vetäen kielensä poskeen niin että veri tirskuu. Kuitenkin Katriina Perkka-Jortikka on aivan oikeassa. Jos ay-liikkeelle ei aleta pikkuhiljaa tekemään kasvojenkohotusta ja kyllä, tuoda hieman kipinää hommaan, se kuolee suurten ikäluokkien eläköitymisen mukana. Sydänvertaan aatteen puolesta vuodattava luottamusmies pakkokatkaistussa uraputkessaan ei oikein ole riittävän seksikästä niille, joista liitoissa on pulaa: nuorille. Olisiko se niin kamalan väärin, että ay-liike olisi hieman hauskempi, edes aluksi? Että se ensimmäinen kontakti liiton puolelta ei olisi aina se supereroottinen ”Mitä työpaikan luottamusmiehen tulee tietää ja kuinka ajaa työläisen asiaa riippumatta omasta urakehityksestä (pomo on paha!)” -seminaari.
On helppo tirskua uutiselle, kun kyseessä on henkilö, jonka sukunimi on Jortikka ja toimittajakaan ei jaksa olla herkuttelematta aiheella, vetäen kielensä poskeen niin että veri tirskuu. Kuitenkin Katriina Perkka-Jortikka on aivan oikeassa. Jos ay-liikkeelle ei aleta pikkuhiljaa tekemään kasvojenkohotusta ja kyllä, tuoda hieman kipinää hommaan, se kuolee suurten ikäluokkien eläköitymisen mukana. Sydänvertaan aatteen puolesta vuodattava luottamusmies pakkokatkaistussa uraputkessaan ei oikein ole riittävän seksikästä niille, joista liitoissa on pulaa: nuorille. Olisiko se niin kamalan väärin, että ay-liike olisi hieman hauskempi, edes aluksi? Että se ensimmäinen kontakti liiton puolelta ei olisi aina se supereroottinen ”Mitä työpaikan luottamusmiehen tulee tietää ja kuinka ajaa työläisen asiaa riippumatta omasta urakehityksestä (pomo on paha!)” -seminaari.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
