Rautatientorin vesivahingosta 8.11.2009 informaatiota
Saimme kuulla tarkemman selostuksen HKL:n historian vakavimman vahingon tapahtumaketjusta. Suurimman osan toki olimme kuulleet jo median kautta. Kiitos tehokkaan toiminnan, Rautatientorin metroasema saataneen auki jo tammikuun 2010 alkupuolella. Tuolloin se on tosin vielä esteellinen, sillä aseman hissit tuhoutuivat täydellisesti vesivahingossa, ne ovat vain kasa vääntynyttä metallia. Esteettömäksi asema saadaan jälleen keväällä 2010. Siihen asti lähimmät esteettömät metroasemat ovat Kamppi ja Ruoholahti. Niin pitkät kuin lyhyetkin liukuportaat kärsivät vakavia vaurioita, mutta ne saadaan korjattua kohtuullisen nopeasti. Käytännössä siis menee muutama miljoona euroa yhteensä siihen, että saadaan liukuportaat kunnostettua, korjattua ja korvattua sähkökeskukset, fiksattua hissikuilut ja remontoitua matkalipuntarkastajien toimisto- ja sosiaalitilat, jotka siis täyttyivät kokonaisuudessaan vedestä onnettomuuden aikana. Rahat tulevat kaupungin ylläpitämästä "pahan päivän kassasta", johon HKL muiden virastojen mukaan maksaa vuosittain vakuutusmaksun kaltaista vuosimaksua.
Johtokunta keskusteli eri osa-alueista pitkään ja nostin esiin, että nyt jos koskaan olisi hyvä lähettää Länsimetron hallitukselle terveiset: kannattaako niitä ohitusraiteita ja kääntöpaikkoja todella karsia niin kovalla kädellä... sillä jos tämä onnettomuus tapahtuisi Tapiolassa ja siellä olisi nykysuunnitelmien kaltaiset raiteet... liikenne ei todellakaan sujuisi yhtä hyvin kuin nyt sujui. Lähtekööt terveiset nyt tätäkin kautta.
HKL-liikelaitoksen johtosäännön muuttaminen
Muutettiin johtosääntö vastaamaan vuodenvaihteessa alkavaa uuttaa operaattoriorganisaatiota. Eli yksityiskohtia. Pidettiin jäsenmäärä toistaiseksi 9 jäsenessä, sillä kesken vaalikauden on erittäin työlästä eli lähes mahdotonta repiä jäsenmääriä auki. Seuraavan vaalikauden alussa HKL:n johtokunta on luultavasti sitten 7 henkinen, kuten muiden tämäntyyppisten liikelaitosten. Korjattiin myös virallinen nimi, sillä se oli viime johtosäännössä jäänyt vahingossa HKL-liikelaitokseksi. Nyt se siis on Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos, joka voidaan lyhentää HKL :)
Raitioliikenteen kehittäminen
Iltakoulussa esitellyn mukaisesti mennään. Olin varsin kriittinen sitä kohtaan, että 9:n Ilmalan jatkon yhteydessä ei vieläkään ole hahmoteltu sitä, miten Kallion läntisten ja pohjoisten osien keskusta- ja Pasila-yhteydet jatkossa toimivat. 23 kun on tarkoitus lopettaa. Sain varsin tylyn vastauksen siitä, että nyt ei päätetä liikennejärjestelyistä, vaan pelkistä kehityssuunnitelmista. Itse suhtaudun melko varauksellisesti siihen, että pitäisi päättää jonkin kehityssuunnan kelpoisuudesta ilman, että on minkäänlaista kunnon tietoa siitä, jättääkö se jälkeensä joillekin alueille suuren vai valtavan palveluaukon... Itse 9:n jatko Ilmalaan on tottakai ehdottoman kannatettava asia, mutta olisi varsin hyödyllistä tietää mitkä sen vaikutukset muuten ovat. Nyt kun kerran vielä pari kuukautta ollaan vastuussa myös suunnittelupuolesta. Mutta koska tämä on vain informaatiota, eikä suunnitelma, jota voisi muokata... minkä teet?
Pari tarkennusta pohdintoihin tuli. Näyttää siltä, että linja 9 on tuleva Jätkäsaaren linja, 10 puolikas menisi jatkossa Kruunuvuorenrantaan ja eteläisen Helsingin joukkoliikenne ratkaistaisiin korvaavalla linjalla Sompasaaren ratkaisun yhteydessä.
Bussiliikenteen 19. kilpailutus
Palautettiin, koska valmistelu oli puutteellinen.
Joukkoliikenteen tekstiviestilipun kehittäminen
Nyt vihdoin sitten tehtiin tästä asiasta jälleen päätös. YTV on toistuvasti torpannut Helsingin tahdon tekstiviestilipun laajentamisesta koko liikenteeseen, sillä sen mielestä kuljettajat eivät pysty tällä hetkellä lukemaan lippua kunnolla. Viimeksi kaupunginhallitus esitti asiaa YTV:lle 12.3.2007 ja vääntö on jatkunut koko viisivuotisen lautakuntapestini ajan. Johtokunta pyysi HKL:ää tekemään selvityksen aiheesta viimeisimmän torppauksen jälkeen ja nyt selvitys on valmistunut. Siinä on selkeitä ja kohtuuhintaisia lyhyen- ja pitkän tähtäimen ratkaisuehdotuksia asiaan. Laajennus olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2011 alussa ja sen hintalappu olisi varsin kohtuullinen. Hyödyt olisivat suuret.
Lyhyen aikavälin ratkaisuina ovat lipun monimutkaisen numerotunnisteen muokkaaminen yksinkertaiseksi päiväkohtaiseksi kolmen merkin tunnisteeksi. Tunniste saatettaisiin kuljettajan tietoon joko kännykällä, paperilla tai tarkoitukseen räätälöidyllä laitteella, jonka kustannukset olisivat Helsingin sisäiseen liikenteen osalta n. 100 000 - 150 000 euroa ja se pystyttäisiin pilotoimaan noin kuukauden kuluessa päätöksenteosta. Lippujen tilausmäärä nousisi arviolta 3,8 miljoonasta 5 miljoonaan Helsingin sisäisessä liikenteessä ja jos seutu tulisi mukaan, lippuja myytäisiin n. 10 miljoonaa. Aika isot hyödyt noin pienillä kustannuksilla...
Pitkän tähtäimen ratkaisussa tulisi edetä siihen suuntaan, että kun hankitaan uusia matkakortin lukijalaitteita, ne olisivat ns. monilukijalaitteita, jotka pystyvät lukemaan niin matkakorttia, viivakoodia, tekstiviestiä ja NFC-laitteitakin. Näin ei oltaisi jumissa harvaan lippumuotoon. Koska se on niin passé.
Johtokunta esitti siis kaupunginhallitukselle, että se esittää HSL:lle, että se kevättalven 2010 aikana:
- päättää missä elinkaaren vaiheessa tekstiviestilippu palveluna on
- päättää tekstiviestilipun kelpoisuusalueen laajentamisesta ja sen edellytyksenä olevista lipun tarkastamista helpottavista toimenpiteistä
- sisällyttää Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeen määrittelyihin tekstiviestilipun kehittämiseen liittyvät pitemmän aikavälin toimenpiteet
Lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee vesijoukkoliikenteen aloittamista Helsingissä
Ei, edelleenkään ei ole taloudellisesti tai liikenteen järjestelyllisesti kannattavaa laittaa lauttaa, lossia tai muutakaan vesiliikennettä kulkemaan keskustan ja Laajasalon välille. Se on edelleen ihastuttava ajatus, mutta ei ole järkevää kehittää sellaista joukkoliikennettä, joka palvelee harvoja kalliilla, eikä pysty hoitamaan yhteyksiä talvella.
Ensi kevään kokousajat
Johtuen HKL:n muuttuvasta toimenkuvasta, jatkossa kokouksia on tarpeellista pitää harvemmin. Käytännössä kokoustamme siis kevätkaudella kerran kuukaudessa, jonka lisäksi on taustoittavia iltakouluja tarkempaa tarkastelua vaativien asioiden osalta (kuten ratikkahankintojen jne).
21.11.09
4.11.09
HKL johtokunnan iltakokouskuulumiset 3.11.2009
Tärkeimmät poiminnat HKL:n johtokunnan iltakokouksesta:
HKL:n rakenne 1.1.2010 alkaen
Tammikuussa käynnistyy selvitystyö, jonka pohjalta tehdään ensi vuonna päätökset siitä, minkä muotoisena HKL jatkaa ja että pidetäänkö raideliikenneinfra saman katon alla. Uusi hallintomalli (joka käytännössä lienee joko osakeyhtiö tai liikennelaitos) vuoden 2011 alussa.
Bussiliikenteen kilpailuttamisen kehittäminen
Saatiin informaatiota tästä ja annamme siis piakkoin aiheesta lausunnon asiasta nykyään päättävälle HSL:lle. Pisteytys olisi tarkoitus muuttaa sellaiseksi, että se korostaa entistä enemmän laatua. Uusina mukaan tulevat esimerkiksi todelliset (VTT:n mittaamat) päästöt pelkkien Euro-luokitusten sijaan, CO2-päästöt ja kaluston todettu kunto. Kova yritys on myös saada jonkinlaista mahdollisuutta antaa lisäpisteitä aiemmin toteutuneesta laadusta, joskin se on melkoisen lakipykäläviidakon uumenissa se ratkaisu. Lisäksi tullaan pohtimaan värikysymyksiä, eli että olisivatko kaikki bussit jatkossa yhtenäisen värisiä, vai pitääkö liikennöitsijöiden pystyä erottautumaan ja että onko näiden vaihtoehtojen pakko olla ristiriidassa keskenään. Itsellä tuli mieleen heti, että voisiko olla yhtenäinen pääväri ja erillinen lisävärillinen erottautumisosa tms.
Ratikkaliikenteen kehittäminen
Saimme nähtäväksemme suuntaviivoja raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä. Rataverkon keskeisiä kehityssuunnitelmia on seitsemän ja ne ajoittuisivat vuosille 2010-2019:
- Jätkäsaaren raiteet
- Ilmalan jatko
- Kaupungintalon korttelin kehittämissuunnitelma (tai kuten sitä johtokunnassa kutsumme: potentiaalinen säästökohde, koska se olisi parempi jättää toteuttamatta)
- Kruunuvuoren raideliikenne
- Merikatu
- Vallilanlaakson nurmirata
- Topeliuksenkadun rata (eli Manskun myötäisesti kulkeva ratayhteys, jonka myötä Munkkivuori saataisiin myös kiskojen päähän)
2020 jälkeen vuorossa olisivat Hermanninrannan rata, Munkkivuoren raiteet ja hiukan yllättäen Mäkelänkadulta Kätilönopiston kautta Koskelantielle sukeltava raidelinja. Uteliaana tietenkin tiedustelin, että onhan onhan onhan se tarkoitus laittaa autotielle ja luoda samalla joukkoliikennekaista. Kuulema on, kun kerran puurivistön kanssa jo jouduttiin asiasta juttelemaan :) Kyseinen rata muodostaisi mukavan lenkin vanhan radan kanssa ja siitä saisi aika kivuttomasti raideyhteyden myös lähialueille..
Munkkivuoren osalta on tarkasteltu useampiakin vaihtoehtoja, joista toteuttamiskelpoisimmalta vaikuttaa versio, jossa perustetaan uusi raitiolinja Munkkivuori - Topeliuksenkatu - Eira (10 min) ja lakkautetaan bussilinjat 14, 14B ja 18. Ja sen lisäversio, jossa linjan 14 lakkauttamista korvataan tukilinjalla Pajamäki - Kamppi (20 min).
Selvitys joukkoliikenteen tekstiviestilipun käytöstä ja kehittämismahdollisuuksista
Johtokunta, Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto ovat toistamiseen toivoneet, että tekstiviestilipun käyttöä Helsingin sisäisessä liikenteessä laajennettaisiin. YTV on kuitenkin systemaattisesti vastustanut sitä, vedoten kuljettajien vaikeuteen lukea lippuja kännykän näytöltä ja siihen, että NFC-teknologia yleistyy tulevaisuudessa matkapuhelimissa. Viimeisimmän torppauksen jälkeen johtokunta edellytti 11.12.2008 HKL:n selvittävän mitä mahdollisuuksia meillä olisi kehittää tekstiviestilippujärjestelmää nopealla aikavälillä, ennen NFC:n yleistymistä. Nyt selvitys on valmistunut.
Lyhyen tähtäimen nopeasti toteutettavana toimenpiteenä voitaisiin yksinkertaistaa lipun koodistusta ja toimittaa vaihtuvat koodit kuljettajille. Vaihtoehtoina olisi joko toimittaa koodit paperilla tai tekstiviestillä, joka tulisi maksamaan 10 000 - 20 000 euroa vuodessa, tai investoida räätälöityyn pieneen laitteeseen, joka näyttää koko ajan vallitsevan koodin. Jälkimmäinen vaihtoehto maksaisi yhteensä n. 100 000 euroa ja sillä ei olisi juurikaan ylläpitokustannuksia.
Pitkän tähtäimen vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisin olisi se, että matkakortin lukijalaitteeseen yhdistettäisiin tekstiviestilippuja, viivakoodeja jne. optisesti lukeva ominaisuus. Ei pelkkää matkakorttisysteemiä ja NFC-teknologiaa. Optinen lukija (tai vastaava) mahdollistaisi erittäin monipuoliset vaihtoehdot eri lipputyyppeihin. Laitteet ovat jo arkipäivää, itsekin kävin sellaista testailemassa viime UITP-messuilla Wienissä.
Tästä asiasta annamme myöhemmin lausunnon ja siitä päättää lopullisesti ensi kevään aikana HSL, jonka tehtävänä on linjata mikä tekstiviestilipun rooli on jatkossa. Lipputyyppi on niin suosittu, että soisin sen saavan laajennusta mitä pikimmin. Onneksi Rissasen Laura, vannoutunut tekstiviestilipun kannattaja ja entinen joukkoliikennelautakuntalainen, istuu nykyään HSL:n hallituksessa, joten luotan siihen, että jos ei kukaan muu niin hän jatkaa hallituksessa tekstarilipun puolustusta. Lauta- ja johtokunnassa olemme yhdessä asiaa ajaneet viimeisen viiden vuoden ajan :)
HKL:n rakenne 1.1.2010 alkaen
Tammikuussa käynnistyy selvitystyö, jonka pohjalta tehdään ensi vuonna päätökset siitä, minkä muotoisena HKL jatkaa ja että pidetäänkö raideliikenneinfra saman katon alla. Uusi hallintomalli (joka käytännössä lienee joko osakeyhtiö tai liikennelaitos) vuoden 2011 alussa.
Bussiliikenteen kilpailuttamisen kehittäminen
Saatiin informaatiota tästä ja annamme siis piakkoin aiheesta lausunnon asiasta nykyään päättävälle HSL:lle. Pisteytys olisi tarkoitus muuttaa sellaiseksi, että se korostaa entistä enemmän laatua. Uusina mukaan tulevat esimerkiksi todelliset (VTT:n mittaamat) päästöt pelkkien Euro-luokitusten sijaan, CO2-päästöt ja kaluston todettu kunto. Kova yritys on myös saada jonkinlaista mahdollisuutta antaa lisäpisteitä aiemmin toteutuneesta laadusta, joskin se on melkoisen lakipykäläviidakon uumenissa se ratkaisu. Lisäksi tullaan pohtimaan värikysymyksiä, eli että olisivatko kaikki bussit jatkossa yhtenäisen värisiä, vai pitääkö liikennöitsijöiden pystyä erottautumaan ja että onko näiden vaihtoehtojen pakko olla ristiriidassa keskenään. Itsellä tuli mieleen heti, että voisiko olla yhtenäinen pääväri ja erillinen lisävärillinen erottautumisosa tms.
Ratikkaliikenteen kehittäminen
Saimme nähtäväksemme suuntaviivoja raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä. Rataverkon keskeisiä kehityssuunnitelmia on seitsemän ja ne ajoittuisivat vuosille 2010-2019:
- Jätkäsaaren raiteet
- Ilmalan jatko
- Kaupungintalon korttelin kehittämissuunnitelma (tai kuten sitä johtokunnassa kutsumme: potentiaalinen säästökohde, koska se olisi parempi jättää toteuttamatta)
- Kruunuvuoren raideliikenne
- Merikatu
- Vallilanlaakson nurmirata
- Topeliuksenkadun rata (eli Manskun myötäisesti kulkeva ratayhteys, jonka myötä Munkkivuori saataisiin myös kiskojen päähän)
2020 jälkeen vuorossa olisivat Hermanninrannan rata, Munkkivuoren raiteet ja hiukan yllättäen Mäkelänkadulta Kätilönopiston kautta Koskelantielle sukeltava raidelinja. Uteliaana tietenkin tiedustelin, että onhan onhan onhan se tarkoitus laittaa autotielle ja luoda samalla joukkoliikennekaista. Kuulema on, kun kerran puurivistön kanssa jo jouduttiin asiasta juttelemaan :) Kyseinen rata muodostaisi mukavan lenkin vanhan radan kanssa ja siitä saisi aika kivuttomasti raideyhteyden myös lähialueille..
Munkkivuoren osalta on tarkasteltu useampiakin vaihtoehtoja, joista toteuttamiskelpoisimmalta vaikuttaa versio, jossa perustetaan uusi raitiolinja Munkkivuori - Topeliuksenkatu - Eira (10 min) ja lakkautetaan bussilinjat 14, 14B ja 18. Ja sen lisäversio, jossa linjan 14 lakkauttamista korvataan tukilinjalla Pajamäki - Kamppi (20 min).
Selvitys joukkoliikenteen tekstiviestilipun käytöstä ja kehittämismahdollisuuksista
Johtokunta, Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto ovat toistamiseen toivoneet, että tekstiviestilipun käyttöä Helsingin sisäisessä liikenteessä laajennettaisiin. YTV on kuitenkin systemaattisesti vastustanut sitä, vedoten kuljettajien vaikeuteen lukea lippuja kännykän näytöltä ja siihen, että NFC-teknologia yleistyy tulevaisuudessa matkapuhelimissa. Viimeisimmän torppauksen jälkeen johtokunta edellytti 11.12.2008 HKL:n selvittävän mitä mahdollisuuksia meillä olisi kehittää tekstiviestilippujärjestelmää nopealla aikavälillä, ennen NFC:n yleistymistä. Nyt selvitys on valmistunut.
Lyhyen tähtäimen nopeasti toteutettavana toimenpiteenä voitaisiin yksinkertaistaa lipun koodistusta ja toimittaa vaihtuvat koodit kuljettajille. Vaihtoehtoina olisi joko toimittaa koodit paperilla tai tekstiviestillä, joka tulisi maksamaan 10 000 - 20 000 euroa vuodessa, tai investoida räätälöityyn pieneen laitteeseen, joka näyttää koko ajan vallitsevan koodin. Jälkimmäinen vaihtoehto maksaisi yhteensä n. 100 000 euroa ja sillä ei olisi juurikaan ylläpitokustannuksia.
Pitkän tähtäimen vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisin olisi se, että matkakortin lukijalaitteeseen yhdistettäisiin tekstiviestilippuja, viivakoodeja jne. optisesti lukeva ominaisuus. Ei pelkkää matkakorttisysteemiä ja NFC-teknologiaa. Optinen lukija (tai vastaava) mahdollistaisi erittäin monipuoliset vaihtoehdot eri lipputyyppeihin. Laitteet ovat jo arkipäivää, itsekin kävin sellaista testailemassa viime UITP-messuilla Wienissä.
Tästä asiasta annamme myöhemmin lausunnon ja siitä päättää lopullisesti ensi kevään aikana HSL, jonka tehtävänä on linjata mikä tekstiviestilipun rooli on jatkossa. Lipputyyppi on niin suosittu, että soisin sen saavan laajennusta mitä pikimmin. Onneksi Rissasen Laura, vannoutunut tekstiviestilipun kannattaja ja entinen joukkoliikennelautakuntalainen, istuu nykyään HSL:n hallituksessa, joten luotan siihen, että jos ei kukaan muu niin hän jatkaa hallituksessa tekstarilipun puolustusta. Lauta- ja johtokunnassa olemme yhdessä asiaa ajaneet viimeisen viiden vuoden ajan :)
HKL johtokunnan kokouskuulumiset 28.10.2009
Poiminta merkittävimmistä asioista kokouksesta:
Raitiolinjan reittivaihtoehdot eteläisessä Helsingissä
Raitiolinja 9:n aloittaessa Etelä-Helsingin asukkaiden palautteista heijasteli voimakkaasti tahtotila raideyhteyden saamiseksi Merikadulle asti. Tuolloin HKL käynnisti selvitystyön aiheesta ja on järjestänyt asukastilaisuuksia aiheesta. Nurinkurisesti mitä enemmän asiaa on selvitetty, sitä enemmän asukkaat ovat heränneet vastustamaan raiteiden viemistä kortteleihin. Nyt on selvitetty mahdollisia toteutusvaihtoehtoja, joista toinen on yksisuuntainen reittivaihtoehto Korkeavuorenkadun ja Kasarmikadun kautta ja toinen kaksisuuntainen reitti edestakaisin Korkeavuorenkatua pitkin. Näiden vaihtoehtojen selvittämistä jatketaan yhteistyössä asukkaiden kanssa siten, että ensi vuonna voitaisiin tehdä päätös. Moni haikailee suoraa yhteyttä Rautatientorille Eirasta, nyt kun bussilinjat ovat alueelta siirtyneet liikennöimään Kamppiin. Jotenkin tuntuu unohtuneen, että alueella on jo nyt suora yhteys Steissille: erittäin tiheästi liikennöivä raitiolinja 3.
Vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisemmalta vaikuttaa yksisuuntainen "lenkki", joka palvelisi suurempaa aluetta. Molemmat vaihtoehdot tulisivat maksamaan noin 7 miljoonaa euroa. Siis siitä, että ratikalla pääsisi sen verran pidemmälle rantaan, kuin Rautatientorilta on kävelymatkaa Esplanadille...
Omasta mielestäni uusien kiskojen vieminen miljoonien eurojen kustannuksin alueelle, jolla on jo erittäin vahva raideliikenne, olisi käytännössä kohtuullisen ääliömäistä rahantuhlausta. On totta, että Kaivopuiston/Kompassilaiturin/Karusellin rantaan olisi kiva päästä mahdollisimman lähelle. Todellisuus kuitenkin on se, että alueen massatarve on varsin kausiluontoinen eli siihen olisi mahdollista vastata esimerkiksi hyvin sijoitetulla uudenaikaisella kaupunkipyöräratkaisulla. Tai vaikka tekemällä kävelykatu avainpysäkin ja rannan väliin.
Raitiovarikkokapasiteetin kasvattaminen Helsingissä
Saimme tiedoksi loppusuoralla olevan selvityksen raitiovarikkovaihtoehdoista. Varsinainen päätös on tulossa syksyllä 2010. Loppusuoralla ovat nyt seuraavat vaihtoehdot:
- F: Koskelan varikkoa laajennetaan Annalan kentän alueelle. Vallilan varikko säilyy nykyisellään. Voidaan myöhemmin laajentaa vaihtoehdoksi G.
- G: Koskelan varikkoa laajennetaan Annalan kentän alueelle ja ratakorjaamon alueelle. Vallilan varikon toiminnot siirretään Koskelaan.
- B: Koskelan varikon toiminnot siirretään Vallilan maanalaiseen raitiovaunuvarikkoon. Vallilan varikko säilyy nykyisellään.
Käytännössä siis vaihtoehto F ja myöhemmin ehkä G. Museovirasto on melko laajan säilytyksen kannalla, eli käytännössä kaikki Koskelan vaihtoehdot vaativat sitä, että olemassaolevat rakennukset ainakin julkisivuiltaan säilytetään.
Viime kerralla nostin esiin suunnitelmissa olleen kummallisuuden Koskelantien puurivistön rikkomisesta raiteiden vuoksi ja pyysin, että siihen etsittäisiin parempi ratkaisu. Alkuperäisessä suunnitelmassa Koskelantien puurivistön sekaan olisi tullut raitiotie ja sitä myötä puita olisi jouduttu poistamaan, kuten myös kävely- ja pyörätie. Tämä muutos oli tärkeää koko projektinkin kannalta, sillä olisi sääli, että hanke kaatuisi lehmuksiin. Sillä niihin se olisi kaatunut, meidät käpyläläiset tuntien, sillä puukuja on osa Museoviraston suojelemaa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä (osana Puu-Käpylää, Olympiakylää ja Kisakylää). Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyössä löydetty ratkaisu on nyt nerokas: vararaideyhteys Varikolle tulisi siten, että ratikka ykkösen päättäriltä jatkettaisiin Kullervonkatua pitkin, Koskelan sairaalan alueen (ja parkkiksen) reunaa kulkien suoraan läpi Koskelantielle. Näin vain pari puuta joutuisi uhrautumaan loppumetreiltä ja yhteys olisi toimiva.
p.s. tulevissa ratikkalinjaston kehittämissuunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona on ratikkakiskojen vetäminen Koskelantielle (eli joukkoliikennekaistat molempiin suuntiin), jolloin nykyisestä radasta, Koskelan varikon varayhteydessä ja uusista kiskoista muodostuisi lenkki... jota pitkin voisi liikennöidä aivan uudenlainen linja ;)
Raitiolinjan reittivaihtoehdot eteläisessä Helsingissä
Raitiolinja 9:n aloittaessa Etelä-Helsingin asukkaiden palautteista heijasteli voimakkaasti tahtotila raideyhteyden saamiseksi Merikadulle asti. Tuolloin HKL käynnisti selvitystyön aiheesta ja on järjestänyt asukastilaisuuksia aiheesta. Nurinkurisesti mitä enemmän asiaa on selvitetty, sitä enemmän asukkaat ovat heränneet vastustamaan raiteiden viemistä kortteleihin. Nyt on selvitetty mahdollisia toteutusvaihtoehtoja, joista toinen on yksisuuntainen reittivaihtoehto Korkeavuorenkadun ja Kasarmikadun kautta ja toinen kaksisuuntainen reitti edestakaisin Korkeavuorenkatua pitkin. Näiden vaihtoehtojen selvittämistä jatketaan yhteistyössä asukkaiden kanssa siten, että ensi vuonna voitaisiin tehdä päätös. Moni haikailee suoraa yhteyttä Rautatientorille Eirasta, nyt kun bussilinjat ovat alueelta siirtyneet liikennöimään Kamppiin. Jotenkin tuntuu unohtuneen, että alueella on jo nyt suora yhteys Steissille: erittäin tiheästi liikennöivä raitiolinja 3.
Vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisemmalta vaikuttaa yksisuuntainen "lenkki", joka palvelisi suurempaa aluetta. Molemmat vaihtoehdot tulisivat maksamaan noin 7 miljoonaa euroa. Siis siitä, että ratikalla pääsisi sen verran pidemmälle rantaan, kuin Rautatientorilta on kävelymatkaa Esplanadille...
Omasta mielestäni uusien kiskojen vieminen miljoonien eurojen kustannuksin alueelle, jolla on jo erittäin vahva raideliikenne, olisi käytännössä kohtuullisen ääliömäistä rahantuhlausta. On totta, että Kaivopuiston/Kompassilaiturin/Karusellin rantaan olisi kiva päästä mahdollisimman lähelle. Todellisuus kuitenkin on se, että alueen massatarve on varsin kausiluontoinen eli siihen olisi mahdollista vastata esimerkiksi hyvin sijoitetulla uudenaikaisella kaupunkipyöräratkaisulla. Tai vaikka tekemällä kävelykatu avainpysäkin ja rannan väliin.
Raitiovarikkokapasiteetin kasvattaminen Helsingissä
Saimme tiedoksi loppusuoralla olevan selvityksen raitiovarikkovaihtoehdoista. Varsinainen päätös on tulossa syksyllä 2010. Loppusuoralla ovat nyt seuraavat vaihtoehdot:
- F: Koskelan varikkoa laajennetaan Annalan kentän alueelle. Vallilan varikko säilyy nykyisellään. Voidaan myöhemmin laajentaa vaihtoehdoksi G.
- G: Koskelan varikkoa laajennetaan Annalan kentän alueelle ja ratakorjaamon alueelle. Vallilan varikon toiminnot siirretään Koskelaan.
- B: Koskelan varikon toiminnot siirretään Vallilan maanalaiseen raitiovaunuvarikkoon. Vallilan varikko säilyy nykyisellään.
Käytännössä siis vaihtoehto F ja myöhemmin ehkä G. Museovirasto on melko laajan säilytyksen kannalla, eli käytännössä kaikki Koskelan vaihtoehdot vaativat sitä, että olemassaolevat rakennukset ainakin julkisivuiltaan säilytetään.
Viime kerralla nostin esiin suunnitelmissa olleen kummallisuuden Koskelantien puurivistön rikkomisesta raiteiden vuoksi ja pyysin, että siihen etsittäisiin parempi ratkaisu. Alkuperäisessä suunnitelmassa Koskelantien puurivistön sekaan olisi tullut raitiotie ja sitä myötä puita olisi jouduttu poistamaan, kuten myös kävely- ja pyörätie. Tämä muutos oli tärkeää koko projektinkin kannalta, sillä olisi sääli, että hanke kaatuisi lehmuksiin. Sillä niihin se olisi kaatunut, meidät käpyläläiset tuntien, sillä puukuja on osa Museoviraston suojelemaa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä (osana Puu-Käpylää, Olympiakylää ja Kisakylää). Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyössä löydetty ratkaisu on nyt nerokas: vararaideyhteys Varikolle tulisi siten, että ratikka ykkösen päättäriltä jatkettaisiin Kullervonkatua pitkin, Koskelan sairaalan alueen (ja parkkiksen) reunaa kulkien suoraan läpi Koskelantielle. Näin vain pari puuta joutuisi uhrautumaan loppumetreiltä ja yhteys olisi toimiva.
p.s. tulevissa ratikkalinjaston kehittämissuunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona on ratikkakiskojen vetäminen Koskelantielle (eli joukkoliikennekaistat molempiin suuntiin), jolloin nykyisestä radasta, Koskelan varikon varayhteydessä ja uusista kiskoista muodostuisi lenkki... jota pitkin voisi liikennöidä aivan uudenlainen linja ;)
19.10.09
HKL johtokunnan kokouskuulumiset 15.10.2009
Esitys kaupunginhallitukselle kaupungin omistamien Suomenlinnan Liikenne Oy:n osakkeiden merkitsemisestä HKL-liikelaitoksen hallintaan ja HKL:n taseeseen
Päätettiin esittää, että SLL:n osakkeet siirretään HKL:n alaisuuteen, jotta jatkossa kaikki operointi olisi yksinkertaisesti saman katon alla. Tähän liittyviä lieveilmiöitä tulevaisuudessa tulevat olemaan yritykset muuttaa SLL kalustoyhtiöksi. Sitä on suunniteltu ja valmisteltu pinnan alla pitkään, mutta varsinainen julkinen vääntö asiasta on käymättä. Odotettavissa varmastikin vuoden sisään.
Jouko-kaupunginosakutsulinjan J60 liikennöintialueen muuttaminen
Suosittu J60 sai toiveiden seurauksen laajennuksen reviiriinsä siten, että jatkossa sillä pääsee myös Meilahden sairaalaan sekä Auroran sairaalalle, Stadionin retkeilymajalle ja Töölön tullille. Muutos ei vaikuttanut linjan liikennöintikustannuksiin ja se astuu voimaan 1.11.2009 alkaen.
Lausunto Keskuspuiston pohjoisosaa koskevasta asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta
Johtokunnalla ei ollut mainittavaa suunnitelmasta. Siinä on otettu hyvin huomioon Jokeri 2:n vaatima tunneli ja sen vaatimat kaavamuutokset. Jos kaikki menee kuten pitää, pitäisi tunnelin rakennuspuuhiin päästä jo keväällä 2010!
Bussiliikenteen kilpailuttaminen / 19. kilpailun kohteet sekä kilpailukohteitten 72, 56, 57 ja 63 koskevien sopimusten jatkaminen
Päätettiin käyttää muutamia optioita, jotta jatkossa saadaan tasapainoisempia paketteja kilpailutuksissa. Lisäksi kohteita lisättiin niille sopivampiin ryhmiin samasta syystä. Nyt siis päätettiin kilpailuttaa kohteet 90-97:
- 90: 14, 14B
- 91: 21V, 62, 65A, 65N, 66, 66A
- 92: 15, 15V, 15A
- 93: 73, 73N
- 94: 74, 74N
- 95: 75A, 76A, 76B, 77A
- 96: 54, 54B
- 97 (Östersundomin liikenne): 91, 91K, 93A, 93AK
Kaikkien kohteiden bussit ovat ainakin etuosaltaan matalalattiaisia ja sen verran hyvällä tasolla, että täyttäisivät ympäristövyöhykkeen vaatiman tason. Tiedustelin miksi 21V:ssä kummittelee tuo ruuhkalinjasta kielivä V, vaikka linja on kokopäiväinen, ollut jo pitkään. 21:lle on odotettavissa muutoksia Lauttasaaressa kun linjat metron vuoksi menevät uusiksi, joten siihen asti se saa kuulema pitää totutun, joskin harhaanjohtavan, nimensä.
Muuta
- kiitän Anita Kuitusta (kok) lyhyestä visiitistä johtokuntaan, hän jatkaa nyt uusien haasteiden pariin nuorisolautakuntaan. Toivottavasti en aiheuttanut liian suuria traumoja, meillä oli hyvää ajatustenvaihtoa :)
- ratikoiden välipalojen luiskan suunnittelu etenee, on löytynyt uusi lupaava malli ja sitä päästään pian testaamaan yhteistyössä järjestöjen kanssa
- HSL:n johtoportaan henkilövalinnat vetivät hiljaiseksi, toivottavasti porukoissamme riittää sinnikkyyttä, jotta emme menetä arvokasta tietotaitoa ja osaamista fuusion tökeröiden käytännön järjestelyiden vuoksi. Hopeareunuksena kai se, että kun on valittu eläkeikää lähestyvät johtoasemiin, niin parin vuoden päästä jonkinlainen muutos on mahdollinen ja ehkä sitten löytyy ihmisiä, joiden haltuun voidaan antaa ehkä vuosikymmeniksi alueen joukkoliikenteen suunnittelu.
- lippu- ja taksajärjestelmästä on tullut paljon palautetta. Terveisiä sen osalta, että lopullisen päätöksen tulee tekemään ensi vuonna HSL:n hallitus, eli johtokunnan, YTV:n ja kaupunkien päätökset asiasta ovat "toiveita". Pyydän siis suuntaamaan yhteydenotot asian tiimoilta HSL:n hallituksen jäsenten sähköpostilaatikoihin. Jos sellaiset YTV:n byrokratiasta onnistutte onkimaan esille. Helsingin demareita HSL:n hallituksessa edustaa Tarja Kantola, jonka yhteystiedot löytyvät Helsingin demareiden sivuilta osoitteesta www.stadindemarit.fi.
Päätettiin esittää, että SLL:n osakkeet siirretään HKL:n alaisuuteen, jotta jatkossa kaikki operointi olisi yksinkertaisesti saman katon alla. Tähän liittyviä lieveilmiöitä tulevaisuudessa tulevat olemaan yritykset muuttaa SLL kalustoyhtiöksi. Sitä on suunniteltu ja valmisteltu pinnan alla pitkään, mutta varsinainen julkinen vääntö asiasta on käymättä. Odotettavissa varmastikin vuoden sisään.
Jouko-kaupunginosakutsulinjan J60 liikennöintialueen muuttaminen
Suosittu J60 sai toiveiden seurauksen laajennuksen reviiriinsä siten, että jatkossa sillä pääsee myös Meilahden sairaalaan sekä Auroran sairaalalle, Stadionin retkeilymajalle ja Töölön tullille. Muutos ei vaikuttanut linjan liikennöintikustannuksiin ja se astuu voimaan 1.11.2009 alkaen.
Lausunto Keskuspuiston pohjoisosaa koskevasta asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta
Johtokunnalla ei ollut mainittavaa suunnitelmasta. Siinä on otettu hyvin huomioon Jokeri 2:n vaatima tunneli ja sen vaatimat kaavamuutokset. Jos kaikki menee kuten pitää, pitäisi tunnelin rakennuspuuhiin päästä jo keväällä 2010!
Bussiliikenteen kilpailuttaminen / 19. kilpailun kohteet sekä kilpailukohteitten 72, 56, 57 ja 63 koskevien sopimusten jatkaminen
Päätettiin käyttää muutamia optioita, jotta jatkossa saadaan tasapainoisempia paketteja kilpailutuksissa. Lisäksi kohteita lisättiin niille sopivampiin ryhmiin samasta syystä. Nyt siis päätettiin kilpailuttaa kohteet 90-97:
- 90: 14, 14B
- 91: 21V, 62, 65A, 65N, 66, 66A
- 92: 15, 15V, 15A
- 93: 73, 73N
- 94: 74, 74N
- 95: 75A, 76A, 76B, 77A
- 96: 54, 54B
- 97 (Östersundomin liikenne): 91, 91K, 93A, 93AK
Kaikkien kohteiden bussit ovat ainakin etuosaltaan matalalattiaisia ja sen verran hyvällä tasolla, että täyttäisivät ympäristövyöhykkeen vaatiman tason. Tiedustelin miksi 21V:ssä kummittelee tuo ruuhkalinjasta kielivä V, vaikka linja on kokopäiväinen, ollut jo pitkään. 21:lle on odotettavissa muutoksia Lauttasaaressa kun linjat metron vuoksi menevät uusiksi, joten siihen asti se saa kuulema pitää totutun, joskin harhaanjohtavan, nimensä.
Muuta
- kiitän Anita Kuitusta (kok) lyhyestä visiitistä johtokuntaan, hän jatkaa nyt uusien haasteiden pariin nuorisolautakuntaan. Toivottavasti en aiheuttanut liian suuria traumoja, meillä oli hyvää ajatustenvaihtoa :)
- ratikoiden välipalojen luiskan suunnittelu etenee, on löytynyt uusi lupaava malli ja sitä päästään pian testaamaan yhteistyössä järjestöjen kanssa
- HSL:n johtoportaan henkilövalinnat vetivät hiljaiseksi, toivottavasti porukoissamme riittää sinnikkyyttä, jotta emme menetä arvokasta tietotaitoa ja osaamista fuusion tökeröiden käytännön järjestelyiden vuoksi. Hopeareunuksena kai se, että kun on valittu eläkeikää lähestyvät johtoasemiin, niin parin vuoden päästä jonkinlainen muutos on mahdollinen ja ehkä sitten löytyy ihmisiä, joiden haltuun voidaan antaa ehkä vuosikymmeniksi alueen joukkoliikenteen suunnittelu.
- lippu- ja taksajärjestelmästä on tullut paljon palautetta. Terveisiä sen osalta, että lopullisen päätöksen tulee tekemään ensi vuonna HSL:n hallitus, eli johtokunnan, YTV:n ja kaupunkien päätökset asiasta ovat "toiveita". Pyydän siis suuntaamaan yhteydenotot asian tiimoilta HSL:n hallituksen jäsenten sähköpostilaatikoihin. Jos sellaiset YTV:n byrokratiasta onnistutte onkimaan esille. Helsingin demareita HSL:n hallituksessa edustaa Tarja Kantola, jonka yhteystiedot löytyvät Helsingin demareiden sivuilta osoitteesta www.stadindemarit.fi.
2.10.09
HKL johtokunnan kokouskuulumiset 1.10.2009
Esityslista 1.10.2009 kokoukseen löytyy täältä.
Lausunto Emma Karin valtuustoaloitteesta koskien pyörätelineiden saamista Vaasanpuistikkoon
Liityntäpyöräpysäköintiselvitykset ovat meneillään ja tulevaisuudessa on tarkoitus saada myös Sörkkaan pyörätelineet/säilytystilat. Selvitys valmistuu syksyn aikana ja samalla tulevat esitykset siitä, mille keskeisille paikoille pitäisi saada lisää liityntäpyöräpysäköintipaikkoja (huh mikä sana!). Saa nähdä sitten, että millä siedettävällä tavalla voidaan pyörille tarjota suojaa Ikuisen Vapun Aukion tienoilla. Johtokunnassa nousi ideoita niin valvotusta sisätilan parkista kuin muistakin asioista. Toivottavasti asia etenee ripeästi ja että myös kaupunkipyöräjärjestelmä saadaan mutkitta kokoon ensi kesänä.
Joukkoliikenteen matkatakuu
Lähtökohtaisesti matkatakuu on loistava idea. Jos arvioitu matka myöhästyy yli 20 minuuttia, korvataan taksimatka tms. kuitteja vastaan. Toistaiseksi tiedossa ei ole mitään "uups, mokasimme, tässä kymppi" -tyyppistä takuuhyvitystä, mutta sekin lienee pohtimisen arvoinen asia. Aina kun taksi ei pelasta, esim. kun on jumissa ruuhkassa, josta selviäisi tekemällä muutaman sata metriä bussikaistaa... Laatumielikuvan kohottamisessa on todella tärkeää, että jos mokataan, se korvataan. Johtokunta antoi saatteeksi paljon pohdittavaa. Suurimmat kysymykset liittyvät siihen, että force majeur -tilanteet on pakko määritellä hyvin tarkasti ja että väistämättä eteen tulevissa erimielisyystilanteissa korvauksen saajan ja korvaavan tahon välillä, on löydyttävä ratkaisu, joka ei jätä mielipahaa asiakkaalle. Matkatakuu on käytössä monissa muissa pohjoismaissa ja se todella toimii. Mielestäni se olisi erinomainen kannustin siihen, että myös joukkoliikenteen ja sen järjestelmien suunnitteluorganisaatiot joutuisivat säännöllisesti kyseenalaistamaan niitä järjestelmän osia, jotka aiheuttavat takuukustannuksia.
YTV:n suhtautumisesta asiaan kuultiin, että siellä ei vastusteta, joskaan ei aktiivisesti tätä edistetäkään. Pelkona on, että tämän taloustilanteen takia tällaiset muutokset voivat jäädä tekemättä. Korvausten vuosiluokka olisi Helsingin sisäisessä liikenteessä 300 000 euroa ja koko HSL-alueen liikenteessä 700 000. Toivon kovasti, että hanke etenee.
Jäähyväisiä ja tervetuliaisia
Johtokunnan jäsen Riitta Snäll (kok) jatkaa kohti uusia haasteita terveyslautakunnassa ja tämä olikin siis hänen viimeinen HKL:n johtokunnan kokouksensa. Onnea valitulla tiellä. Johtokunnassa on tapahtunut nyt muitakin henkilövaihdoksia kun Kari Kälviä (vihr) tuli Tapio Laakson (vihr) tilalle, koska hän siirtyi tulevan HSL:n hallitukseen, kuten myös ex-lautakuntalainen Laura Rissanen (kok), jonka tilalle kaupunginhallituksen seuraajajäseneksi tuli Tatu Rauhamäki (kok).
Lausunto Emma Karin valtuustoaloitteesta koskien pyörätelineiden saamista Vaasanpuistikkoon
Liityntäpyöräpysäköintiselvitykset ovat meneillään ja tulevaisuudessa on tarkoitus saada myös Sörkkaan pyörätelineet/säilytystilat. Selvitys valmistuu syksyn aikana ja samalla tulevat esitykset siitä, mille keskeisille paikoille pitäisi saada lisää liityntäpyöräpysäköintipaikkoja (huh mikä sana!). Saa nähdä sitten, että millä siedettävällä tavalla voidaan pyörille tarjota suojaa Ikuisen Vapun Aukion tienoilla. Johtokunnassa nousi ideoita niin valvotusta sisätilan parkista kuin muistakin asioista. Toivottavasti asia etenee ripeästi ja että myös kaupunkipyöräjärjestelmä saadaan mutkitta kokoon ensi kesänä.
Joukkoliikenteen matkatakuu
Lähtökohtaisesti matkatakuu on loistava idea. Jos arvioitu matka myöhästyy yli 20 minuuttia, korvataan taksimatka tms. kuitteja vastaan. Toistaiseksi tiedossa ei ole mitään "uups, mokasimme, tässä kymppi" -tyyppistä takuuhyvitystä, mutta sekin lienee pohtimisen arvoinen asia. Aina kun taksi ei pelasta, esim. kun on jumissa ruuhkassa, josta selviäisi tekemällä muutaman sata metriä bussikaistaa... Laatumielikuvan kohottamisessa on todella tärkeää, että jos mokataan, se korvataan. Johtokunta antoi saatteeksi paljon pohdittavaa. Suurimmat kysymykset liittyvät siihen, että force majeur -tilanteet on pakko määritellä hyvin tarkasti ja että väistämättä eteen tulevissa erimielisyystilanteissa korvauksen saajan ja korvaavan tahon välillä, on löydyttävä ratkaisu, joka ei jätä mielipahaa asiakkaalle. Matkatakuu on käytössä monissa muissa pohjoismaissa ja se todella toimii. Mielestäni se olisi erinomainen kannustin siihen, että myös joukkoliikenteen ja sen järjestelmien suunnitteluorganisaatiot joutuisivat säännöllisesti kyseenalaistamaan niitä järjestelmän osia, jotka aiheuttavat takuukustannuksia.
YTV:n suhtautumisesta asiaan kuultiin, että siellä ei vastusteta, joskaan ei aktiivisesti tätä edistetäkään. Pelkona on, että tämän taloustilanteen takia tällaiset muutokset voivat jäädä tekemättä. Korvausten vuosiluokka olisi Helsingin sisäisessä liikenteessä 300 000 euroa ja koko HSL-alueen liikenteessä 700 000. Toivon kovasti, että hanke etenee.
Jäähyväisiä ja tervetuliaisia
Johtokunnan jäsen Riitta Snäll (kok) jatkaa kohti uusia haasteita terveyslautakunnassa ja tämä olikin siis hänen viimeinen HKL:n johtokunnan kokouksensa. Onnea valitulla tiellä. Johtokunnassa on tapahtunut nyt muitakin henkilövaihdoksia kun Kari Kälviä (vihr) tuli Tapio Laakson (vihr) tilalle, koska hän siirtyi tulevan HSL:n hallitukseen, kuten myös ex-lautakuntalainen Laura Rissanen (kok), jonka tilalle kaupunginhallituksen seuraajajäseneksi tuli Tatu Rauhamäki (kok).
HKL johtokunnan iltakokouskuulumiset 29.9.2009
Kiitos kehnosti hoidettujen joukkoliikenteen etuuksien, istuin jumissa ruuhkassa Huopalahdentiellä ja myöhästyin 20 minuuttia kokouksen alusta. Sain kuitenkin briiffin ensimmäisestä kohdasta, joten pääsenemme vauhtiin:
HSL-kuntayhtymän valmistelun eteneminen
Nyt on ensimmäinen tärkeä pallo pudonnut päättäjien käsistä. HSL:n nimitysvaliokunnan jäsenet Timo Jaatinen (Hki, kok), Tarja Kantola (Hki, sdp), Nina Knaapila (Espoo, vihr) ja Markku Weckman (Vantaa, kok) päästivät läpi tulevan tiistain HSL:n hallituksen kokoukseen historiallisen pelottavasti valmistellun nimilistan. Koko ajan on puhuttu, kuinka HSL on kahden vahvan joukkoliikenneorganisaation fuusio ja sen luomisessa tullaan ottaman huomioon tasapuolisesti molemmat organisaatiot ja bliiblaa. Nyt kun 7 johtajien ja päällikön paikkaa on tullut jakoon, nimityksissä onkin yllättäen 6 YTV:n virkamiestä haluamilleen paikoille ja 1 HKL:n virkamies (suunnittelujohtaja Lehmuskoski) nimitettynä paikalle jota hän ei hakenut! Lehmuskoski haki liikennejärjestelmäsuunnittelun johtoon ja laitettiin kysymättä liikennesuunnittelun johtoon. Että se siitä tasapuolisuudesta. Eli summataanpa hiukan:
- HSL avasi "avoimen haun" toimitusjohtajan paikasta ja nimitti ammattijohtajan sijaan tehtävään etukäteen sovitun YTV:n hallituksen entisen puheenjohtajan, kokoomuspoliitikko Suvi Rihtniemen
- HSL:n toimitilat ovat YTV:n nykyiset tilat. Näihin tiloihin HKL:n henkilökunta muuttaa, YTV:läisten nurkkiin.
- HSL:n kaikki johtavat virkamiehet yhtä neljän hengen osastonjohtajaa lukuunottamatta ovat YTV:n johtavia virkamiehiä. Näiden henkilöiden alaisiksi HKL:n henkilöstö kokonaisuudessaan tulee.
- HKL halusi HSL:ään toimielimiä (aluejaostoja tms), jotka mahdollistaisivat kunnallisen päätöksenteon ja kaupunkilaisvaikuttamisen osana organisaatiota kuten nykyäänkin on. YTV ei halunnut. HSL:ään ei tule sellaisia.
- HKL haluaa pitää päätöksenteon avoimena ja vaikuttamismahdollisuudet kaupunkilaisille hyvinä. YTV ei julkaise nettisivuillaan edes hallituksensa jäsenten yhteystietoja. HSL:n hallituksen yhteystietoja ei julkaista, ovathan ne YTV:n sivuilla...
Allekirjoittanut odottaa edelleen, koska mediaa alkaa kiinnostamaan? Vai onko Helsingin Sanomienkin konttori nykyään YTV:n tiloissa?
HKL-liikelaitos 2010 valmistelun eteneminen
HKL on konsultin avulla pyöritellyt parasta toimintamallia jatkolleen, eli vertaillut osakeyhtiömallia, liikelaitosta ja niiden sisällä hajautettuja ja yhdistettyjä versioita. Ainoa, mihin voidaan selvästi ottaa jo nyt kantaa on se, että hajautettu malli ei tule toimimaan. Eli että ratikkayksikköä ja metroyksikköä ei esim. kannata laittaa eri organisaatioihin, vaan että kaikki toiminnot tulee olla "saman katon alla". Muu osa selvittelystä on vielä täysin konsultin painotusten varassa ja samoilla määreillä esim. Helbus olisi paperilla kannattava. Joka, kuten kaikki tiedämme, ei todellakaan ole totta :D
Kun Taske jossain vaiheessa alkaa selvittelemään tätä toden teolla, on siinä pakko sitten katsoa painotukset kuntoon ja ottaa myös henkilöstö mukaan valmisteluun.
HKL-raitioliikenteen varikkoselvitys ja luolastot
Vihdoin saimme ennakkotietoja tästä! Meille esiteltiin 7 erilaista vaihtoehtoa, joilla pystytään vastaamaan tulevaisuuden varikkotarpeisiin. Vallilalaiset voinevat nyt huoahtaa helpotuksesta, sillä siihen vaihtoehtoon ei sittenkään näköjään olla päätymässä. Parhaalta vaihtoehdolta näyttää nyt sellainen, jossa Annalan puolimittainen urheilukenttä siirretään kadun toisella puolella olevaan metsään (ja tehdään samalla täysimittaiseksi) ja Koskelan varikko levittyy entisen kentän päälle. Näin toteutettu ratkaisu mahdollistaa sen, että jos jatkossa ratikkakorjaamo muuttaa (lue: siirretään jonnekin muualle), voidaan Koskelaan siirtää jopa kaikki Vallilan toiminnot. Koskelan laajennusten sivulauseissa ilmenee "puuttuminen Koskelantien puurivistöön", mutta sitähän ei voi tehdä, koska koko hanke jymähtäisi jos niitä historiallisia kujia alettaisiin räpeltämään. Eli ehdotin, että puukujien runtelun sijaan tarkasteltaisiin lähemmin sitä, että molemmista suunnista Koskelantien oikeanpuolimmainen kaista muutettaisiin joukkoliikennekaistaksi, jossa ei olisi lainkaan pysäköintiä ja johon ne vaadittavat kiskot vedettäisiin. Se kun nopeuttaisi merkittävästi Koskelantien joukkoliikennettäkin. Toivottavasti esitys on sellainen, että siitä ei tarvitse nostaa mitään kansanliikettä.
Muina vaihtoehtoina tutkittiin Vallilan kallioluola, maan päälle hiukan laajennettu Koskela, Koskelaan uudet tilat maan alle varikolle/säilytystiloiksi ja bussivarikon tilat käyttöön ottava vaihtoehto.
HSL-kuntayhtymän valmistelun eteneminen
Nyt on ensimmäinen tärkeä pallo pudonnut päättäjien käsistä. HSL:n nimitysvaliokunnan jäsenet Timo Jaatinen (Hki, kok), Tarja Kantola (Hki, sdp), Nina Knaapila (Espoo, vihr) ja Markku Weckman (Vantaa, kok) päästivät läpi tulevan tiistain HSL:n hallituksen kokoukseen historiallisen pelottavasti valmistellun nimilistan. Koko ajan on puhuttu, kuinka HSL on kahden vahvan joukkoliikenneorganisaation fuusio ja sen luomisessa tullaan ottaman huomioon tasapuolisesti molemmat organisaatiot ja bliiblaa. Nyt kun 7 johtajien ja päällikön paikkaa on tullut jakoon, nimityksissä onkin yllättäen 6 YTV:n virkamiestä haluamilleen paikoille ja 1 HKL:n virkamies (suunnittelujohtaja Lehmuskoski) nimitettynä paikalle jota hän ei hakenut! Lehmuskoski haki liikennejärjestelmäsuunnittelun johtoon ja laitettiin kysymättä liikennesuunnittelun johtoon. Että se siitä tasapuolisuudesta. Eli summataanpa hiukan:
- HSL avasi "avoimen haun" toimitusjohtajan paikasta ja nimitti ammattijohtajan sijaan tehtävään etukäteen sovitun YTV:n hallituksen entisen puheenjohtajan, kokoomuspoliitikko Suvi Rihtniemen
- HSL:n toimitilat ovat YTV:n nykyiset tilat. Näihin tiloihin HKL:n henkilökunta muuttaa, YTV:läisten nurkkiin.
- HSL:n kaikki johtavat virkamiehet yhtä neljän hengen osastonjohtajaa lukuunottamatta ovat YTV:n johtavia virkamiehiä. Näiden henkilöiden alaisiksi HKL:n henkilöstö kokonaisuudessaan tulee.
- HKL halusi HSL:ään toimielimiä (aluejaostoja tms), jotka mahdollistaisivat kunnallisen päätöksenteon ja kaupunkilaisvaikuttamisen osana organisaatiota kuten nykyäänkin on. YTV ei halunnut. HSL:ään ei tule sellaisia.
- HKL haluaa pitää päätöksenteon avoimena ja vaikuttamismahdollisuudet kaupunkilaisille hyvinä. YTV ei julkaise nettisivuillaan edes hallituksensa jäsenten yhteystietoja. HSL:n hallituksen yhteystietoja ei julkaista, ovathan ne YTV:n sivuilla...
Allekirjoittanut odottaa edelleen, koska mediaa alkaa kiinnostamaan? Vai onko Helsingin Sanomienkin konttori nykyään YTV:n tiloissa?
HKL-liikelaitos 2010 valmistelun eteneminen
HKL on konsultin avulla pyöritellyt parasta toimintamallia jatkolleen, eli vertaillut osakeyhtiömallia, liikelaitosta ja niiden sisällä hajautettuja ja yhdistettyjä versioita. Ainoa, mihin voidaan selvästi ottaa jo nyt kantaa on se, että hajautettu malli ei tule toimimaan. Eli että ratikkayksikköä ja metroyksikköä ei esim. kannata laittaa eri organisaatioihin, vaan että kaikki toiminnot tulee olla "saman katon alla". Muu osa selvittelystä on vielä täysin konsultin painotusten varassa ja samoilla määreillä esim. Helbus olisi paperilla kannattava. Joka, kuten kaikki tiedämme, ei todellakaan ole totta :D
Kun Taske jossain vaiheessa alkaa selvittelemään tätä toden teolla, on siinä pakko sitten katsoa painotukset kuntoon ja ottaa myös henkilöstö mukaan valmisteluun.
HKL-raitioliikenteen varikkoselvitys ja luolastot
Vihdoin saimme ennakkotietoja tästä! Meille esiteltiin 7 erilaista vaihtoehtoa, joilla pystytään vastaamaan tulevaisuuden varikkotarpeisiin. Vallilalaiset voinevat nyt huoahtaa helpotuksesta, sillä siihen vaihtoehtoon ei sittenkään näköjään olla päätymässä. Parhaalta vaihtoehdolta näyttää nyt sellainen, jossa Annalan puolimittainen urheilukenttä siirretään kadun toisella puolella olevaan metsään (ja tehdään samalla täysimittaiseksi) ja Koskelan varikko levittyy entisen kentän päälle. Näin toteutettu ratkaisu mahdollistaa sen, että jos jatkossa ratikkakorjaamo muuttaa (lue: siirretään jonnekin muualle), voidaan Koskelaan siirtää jopa kaikki Vallilan toiminnot. Koskelan laajennusten sivulauseissa ilmenee "puuttuminen Koskelantien puurivistöön", mutta sitähän ei voi tehdä, koska koko hanke jymähtäisi jos niitä historiallisia kujia alettaisiin räpeltämään. Eli ehdotin, että puukujien runtelun sijaan tarkasteltaisiin lähemmin sitä, että molemmista suunnista Koskelantien oikeanpuolimmainen kaista muutettaisiin joukkoliikennekaistaksi, jossa ei olisi lainkaan pysäköintiä ja johon ne vaadittavat kiskot vedettäisiin. Se kun nopeuttaisi merkittävästi Koskelantien joukkoliikennettäkin. Toivottavasti esitys on sellainen, että siitä ei tarvitse nostaa mitään kansanliikettä.
Muina vaihtoehtoina tutkittiin Vallilan kallioluola, maan päälle hiukan laajennettu Koskela, Koskelaan uudet tilat maan alle varikolle/säilytystiloiksi ja bussivarikon tilat käyttöön ottava vaihtoehto.
16.9.09
HKL johtokunnan kokouskuulumiset 16.9.2009
Tämä päivitys on tehty mobiilisti, pahoittelen siitä johtuvaa riisuttua tekstimuotoilua.
Kahteen kertaan pöydätty asia saatiin vihdoin käsiteltyä:
Lausunto pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelmasta
Esittelijän muutetun esityksen mukaan. Johtokunta muotoili yksimielisesti nuoriso- ja seniorilippuja koskeneet kohdat uusiksi, sillä se ei katso ikäperustetta järkeväksi tavaksi kehittää järjestelmää. Sen sijaan jk katsoo, että lippujen reaaliarvojen puolittamisen tulisi olla pitkän tähtäimen tavoite. Se kun olisi todistetusti on tehokas toimenpide. Opiskelijastatuksen tulee säilyä ennallaan ja -50% alennusta tulee edelleen laajentaa kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden sekä kotimaisten toisella paikkakunnalla asuvien opiskelijoiden osalta.
Kansaneläkkeeseen perustuvien alennusryhmien ulkopuolelle jää nyt pienituloisia eläkeläisiä. Eläkeläisalennuksia tulisikin laajentaa nykyisestä.
Lausunto torikortteleiden liikennesuunnitelmasta
Esittelijän muutetun esityksen mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut, että Katariinankadun kiskot pitäisi poistaa ja tilalle laittaa kävelykatu. Heidän mukaansa riittää jos ratikat jatkossa kulkevat kaksisuuntaista kiskoa pitkin autojen seassa Unioninkadulla. KSV on täysin tietoinen, että heidän suunnitelmansa hidastaa raideliikennettä ja tekee koko eteläisen alueen joukkoliikenteestä äärimmäisen häiriöherkän. Hurjinta on, että kaupsu haluaa, että joukkoliikenteen heikennykset rahoitetaan tarffitukirahoista, jotka HKL joukkoliikenteeseen saa!
Johtokunta otti selvän ja jyrkän kannan, että suunnitelmia tällaisenaan ei voi hyväksyä. Katariinankadun kiskoja ei saa poistaa. Ratikkaliikennettä ei myöskään voi laittaa vuorotellen suuntaansa päästävälle yhdelle kiskolle Unioninkadulle vain siksi, että että ei haluta lohkaista palaa Aleksin kanttarista tai haitata yksityisautoilua tuolla parinsadan metrin kadunpätkällä.
Kahteen kertaan pöydätty asia saatiin vihdoin käsiteltyä:
Lausunto pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelmasta
Esittelijän muutetun esityksen mukaan. Johtokunta muotoili yksimielisesti nuoriso- ja seniorilippuja koskeneet kohdat uusiksi, sillä se ei katso ikäperustetta järkeväksi tavaksi kehittää järjestelmää. Sen sijaan jk katsoo, että lippujen reaaliarvojen puolittamisen tulisi olla pitkän tähtäimen tavoite. Se kun olisi todistetusti on tehokas toimenpide. Opiskelijastatuksen tulee säilyä ennallaan ja -50% alennusta tulee edelleen laajentaa kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden sekä kotimaisten toisella paikkakunnalla asuvien opiskelijoiden osalta.
Kansaneläkkeeseen perustuvien alennusryhmien ulkopuolelle jää nyt pienituloisia eläkeläisiä. Eläkeläisalennuksia tulisikin laajentaa nykyisestä.
Lausunto torikortteleiden liikennesuunnitelmasta
Esittelijän muutetun esityksen mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut, että Katariinankadun kiskot pitäisi poistaa ja tilalle laittaa kävelykatu. Heidän mukaansa riittää jos ratikat jatkossa kulkevat kaksisuuntaista kiskoa pitkin autojen seassa Unioninkadulla. KSV on täysin tietoinen, että heidän suunnitelmansa hidastaa raideliikennettä ja tekee koko eteläisen alueen joukkoliikenteestä äärimmäisen häiriöherkän. Hurjinta on, että kaupsu haluaa, että joukkoliikenteen heikennykset rahoitetaan tarffitukirahoista, jotka HKL joukkoliikenteeseen saa!
Johtokunta otti selvän ja jyrkän kannan, että suunnitelmia tällaisenaan ei voi hyväksyä. Katariinankadun kiskoja ei saa poistaa. Ratikkaliikennettä ei myöskään voi laittaa vuorotellen suuntaansa päästävälle yhdelle kiskolle Unioninkadulle vain siksi, että että ei haluta lohkaista palaa Aleksin kanttarista tai haitata yksityisautoilua tuolla parinsadan metrin kadunpätkällä.
3.9.09
HKL johtokunnan kokouskuulumiset 3.9.2009
Esityslista päivittyvät tämän linkin taakse.
Lausunto pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelmasta vuodelle 2014
Viime kerralla pöydälle laitettu lausunto palautettiin nyt valmisteluun. Johtokunnan jäsenet eivät tuntuneet löytävän yhteistä säveltä lopputulemasta. Erityistä erimielisyyttä aiheuttivat ikäperusteiset lippulajit suunnitelmassa. Poiketen lautakunnan aiemmista päätöksistä, nyt enemmistöllä oli tarve päästä eroon kaikista ikäperusteisista alennuksista, myös ikäihmisille suunnitelluista. Nuorisolippu on saanut johtokunnassa aikaisemminkin nihkeän vastaanoton, myös itseltäni, mutta ikäihmisille suunniteltujen alennusten vastustaminen yllätti minut. Johtokuntahan on päinvastoin muokannut myönteisempään suuntaan lausuntoja ikäihmisten alennuksista, joista vastauksia valtuustoaloitteisiin on annettu (esim. kokoukset 6.3.2009 ja 28.5.2009). Enemmistö olisi ollut valmis pyyhkimään senioriliput samantien pois, vain demariedustajat puolustivat alennuksia vanhemmille ihmisille. Perusteluiksi poistolle tuntuivat riittävän se, että vanhenevia on liian paljon ja että eläköityvät ikäluokat ovat paremmin toimeentulevia kuin nykyään. Olen hiukan yllättynyt, sillä perus matalapalkka-alojen työntekijät eivät mielestäni jatkossakaan juhli eläkkeellään. Mikäli ikäperusteisia alennuksia ei tule, on välttämätöntä tehdä jonkinlaisia eläketuloriippuvaisia korjauksia nykyiseen käytäntöön, jossa alennuksia saadaan kansaneläkkeeseen perustuen, eli esim. 50 % alennukseen ovat oikeutettuja vain ne, joilla ei ole minkäänlaista työeläkekertymää. Kansaneläkkeen ulkopuolelle jää paljon pientä eläkettä saavia, enkä käsitä miten demarit muka ovat ainoita joita vanhusten liikkuminen kiinnostaa? Vai tähänkö on nyt tultu, ikärasismiin?
Yritämme joka tapauksessa saavuttaa jonkinlaisen yhteisen konsensuksen, muokkaamalla jo ennen kokousta vastaesityksiä sellaisiin muotoihin, jotta ne voitaisiin yksimielisesti hyväksyä. Nyt vaihtoehdot ovat kehno ja kehnompi. On varsin pelleä jos emme pysty kaupunginhallitukselle lausumaan yksimielistä kantaamme, mutta jos se siihen menee niin sitten ei voi mitään. Kukin vakaumuksensa mukaan.
Lausunto Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä
Nyt on selvitetty monen eri mallin keinoin alustavasti kuinka ne ruuhkamaksut sitten toimisivat ja mitä sellaisten järjestäminen maksaisi sekä paljonko sieltä sitten rahaa tulisi. Ruuhkamaksut olisivat kannattavat, kyse onkin nyt sitten siitä, että selvityksen pohjalta voidaan aloittaa todellinen julkinen keskustelu ja päätöksenteko aiheesta. Jatkoselvityksiä on luonnollisesti välttämätöntä tehdä ennen lopullisia päätöksiä, mutta kyllä raportin pohjalta perus broileri pystyy oman linjansa löytämään.
Vaikka tässä vaiheessa asiaan ei otetakaan kantaa, vaan selvitys on työkalu tuleviin päätöksiin, uskallan vetää pari johtopäätöstä näin blogilukijoiden kesken: tutkituista vaihtoehdoista (kehä = susiraja, linjat = nykyiset liikenteen laskentalinjat ja vyöhyke = joka kilometri satelliitilla) selvästi kustannustehokkaimmaksi ja silti riittävän kattavaksi nousee Linjat. Se maksaa vain hiukan enemmän kuin alkeellinen kehä ja on tuloksiltaan lähes yhtä hyvä kuin Vyöhykkeet. Saa nähdä mitä mieltä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa aiheesta ollaan.
Lausunto pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän kehittämissuunnitelmasta vuodelle 2014
Viime kerralla pöydälle laitettu lausunto palautettiin nyt valmisteluun. Johtokunnan jäsenet eivät tuntuneet löytävän yhteistä säveltä lopputulemasta. Erityistä erimielisyyttä aiheuttivat ikäperusteiset lippulajit suunnitelmassa. Poiketen lautakunnan aiemmista päätöksistä, nyt enemmistöllä oli tarve päästä eroon kaikista ikäperusteisista alennuksista, myös ikäihmisille suunnitelluista. Nuorisolippu on saanut johtokunnassa aikaisemminkin nihkeän vastaanoton, myös itseltäni, mutta ikäihmisille suunniteltujen alennusten vastustaminen yllätti minut. Johtokuntahan on päinvastoin muokannut myönteisempään suuntaan lausuntoja ikäihmisten alennuksista, joista vastauksia valtuustoaloitteisiin on annettu (esim. kokoukset 6.3.2009 ja 28.5.2009). Enemmistö olisi ollut valmis pyyhkimään senioriliput samantien pois, vain demariedustajat puolustivat alennuksia vanhemmille ihmisille. Perusteluiksi poistolle tuntuivat riittävän se, että vanhenevia on liian paljon ja että eläköityvät ikäluokat ovat paremmin toimeentulevia kuin nykyään. Olen hiukan yllättynyt, sillä perus matalapalkka-alojen työntekijät eivät mielestäni jatkossakaan juhli eläkkeellään. Mikäli ikäperusteisia alennuksia ei tule, on välttämätöntä tehdä jonkinlaisia eläketuloriippuvaisia korjauksia nykyiseen käytäntöön, jossa alennuksia saadaan kansaneläkkeeseen perustuen, eli esim. 50 % alennukseen ovat oikeutettuja vain ne, joilla ei ole minkäänlaista työeläkekertymää. Kansaneläkkeen ulkopuolelle jää paljon pientä eläkettä saavia, enkä käsitä miten demarit muka ovat ainoita joita vanhusten liikkuminen kiinnostaa? Vai tähänkö on nyt tultu, ikärasismiin?
Yritämme joka tapauksessa saavuttaa jonkinlaisen yhteisen konsensuksen, muokkaamalla jo ennen kokousta vastaesityksiä sellaisiin muotoihin, jotta ne voitaisiin yksimielisesti hyväksyä. Nyt vaihtoehdot ovat kehno ja kehnompi. On varsin pelleä jos emme pysty kaupunginhallitukselle lausumaan yksimielistä kantaamme, mutta jos se siihen menee niin sitten ei voi mitään. Kukin vakaumuksensa mukaan.
Lausunto Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksestä
Nyt on selvitetty monen eri mallin keinoin alustavasti kuinka ne ruuhkamaksut sitten toimisivat ja mitä sellaisten järjestäminen maksaisi sekä paljonko sieltä sitten rahaa tulisi. Ruuhkamaksut olisivat kannattavat, kyse onkin nyt sitten siitä, että selvityksen pohjalta voidaan aloittaa todellinen julkinen keskustelu ja päätöksenteko aiheesta. Jatkoselvityksiä on luonnollisesti välttämätöntä tehdä ennen lopullisia päätöksiä, mutta kyllä raportin pohjalta perus broileri pystyy oman linjansa löytämään.
Vaikka tässä vaiheessa asiaan ei otetakaan kantaa, vaan selvitys on työkalu tuleviin päätöksiin, uskallan vetää pari johtopäätöstä näin blogilukijoiden kesken: tutkituista vaihtoehdoista (kehä = susiraja, linjat = nykyiset liikenteen laskentalinjat ja vyöhyke = joka kilometri satelliitilla) selvästi kustannustehokkaimmaksi ja silti riittävän kattavaksi nousee Linjat. Se maksaa vain hiukan enemmän kuin alkeellinen kehä ja on tuloksiltaan lähes yhtä hyvä kuin Vyöhykkeet. Saa nähdä mitä mieltä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa aiheesta ollaan.
7.7.09
Helsingin Seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n nimet vahvistettu
Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittavan HSL:n, eli pääkaupunkiseudun kuntien uuden yhteisen joukkoliikenneorganisaation, poliittiset valtahahmot on virallisesti nyt nimetty. Kokoonpano on seuraavanlainen:
toimitusjohtaja: Suvi Rihtniemi (kok)
Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) aloittaa toimintansa 1.1.2010 ja vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Perustettaessa jäseninä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava. Myöhemmin jäseniksi voivat liittyä myös muut Helsingin alueen kunnat eli Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Vihti ja Sipoo.
Pääkaupunkiseudulla nykyisin toimivista organisaatioista HSL:ään siirtyvät YTV Liikenne sekä HKL:n suunnittelu- ja tilaustoiminnot. HKL:ään jäävät mm. raitio- ja metroliikennettä tuottavat yksiköt.
toimitusjohtaja: Suvi Rihtniemi (kok)
Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
Timo Jaatinen (KOK/H) Tapani Tuominen (KOK/H)
Jukka Hako (SDP/V) Samuli Isola (SDP/Ke)
Tarja Kantola (SDP/H) Ulla-Maija Rajakangas (SDP/H)
Nina Knaapila (Vihr./E) Sirpa Hertell (Vihr./E)
Juha-Veikko Kurki (KOK/E) Ritva Erkama (KOK/E)
Tapio Laakso (Vihr./H) Martti Tulenheimo (Vihr./H)
Petteri Niskanen (Vihr./V) Jouni Vauhkonen (Vihr./V)
Jaana Pelkonen (KOK/H) Aino Mäkisalo (KOK/H)
Laura Rissanen (KOK/H) Wille Rydman (KOK/H)
Hanna-Kaisa Siimes (Vas./H) Hannu Koponen (Vas./H)
Markku Sistonen (SDP/E) Hannele Kerola (SDP/E) (muutos esityslistan tietoihin)
Corinna Tammenmaa (RKP/Ki) Finn Berg (RKP/Ka)
Markku Weckman (KOK/V) Anitta Orpana (KOK/V)
Arto Välikangas (PS/H) Erja Kouvo (PS/H)
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) aloittaa toimintansa 1.1.2010 ja vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Perustettaessa jäseninä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava. Myöhemmin jäseniksi voivat liittyä myös muut Helsingin alueen kunnat eli Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Vihti ja Sipoo.
Pääkaupunkiseudulla nykyisin toimivista organisaatioista HSL:ään siirtyvät YTV Liikenne sekä HKL:n suunnittelu- ja tilaustoiminnot. HKL:ään jäävät mm. raitio- ja metroliikennettä tuottavat yksiköt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
